opera

Katso myös: operă, opéra ja ópera

Englanti

Substantiivi

opera (monikko operas)

1. ooppera

Espanja

Verbi

opera

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä operar
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä operar

Latina

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	opera	operae
akkusatiivi	operam [luo]	operās
genetiivi	operae [luo]	operārum [luo]
datiivi	operae	operīs
ablatiivi	operā	operīs [luo]

opera f. (1)

1. työ, vaiva

Etymologia

Sanasta opus 'työ', 'teos'

Idiomit

• operam dō, ut ... nähdä vaivaa
• operam dō (+ dat.) harrastaa; pitää huolta

Substantiivi

opera

1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta opus
2. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivimuoto sanasta opus

Ruotsi

Substantiivi

opera (1) (yks. määr. operan, mon. epämäär. operor, mon. määr. operorna)

1. ooppera

Unkari

Substantiivi

opera

1. ooppera