kunne

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

kunne

  1. (runollinen, ylätyyliä) minne, mihin
    Lähe tuonne, kunne käsken, kunne käsken ja kehoitan! (Kalevala, kolmaskymmenes runo)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkunːeˣ/
  • tavutus: kun‧ne

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kunne Kielitoimiston sanakirjassa

Ainu[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kunne, yksipaikkainen verbi

  1. musta
  2. pimeä, pilkkopimeä

Etymologia[muokkaa]

kur (varjo) + ne (olla jotakin)

Liittyvät sanat[muokkaa]

hure, kunne, retar, siwnin, hukinatomne, kinapetomne, nikap iro, nis iro

Substantiivi[muokkaa]

kunne

Adverbi[muokkaa]

kunne

  1. yöllä

Vaihtoehtoiset kirjoitusasut[muokkaa]

Norja[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kunne (kan, kunne, kunnet)

  1. osata
  2. voida

Tanska[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kunne

  1. voida

Taivutus[muokkaa]

Persoonamuodot
muoto aktiivi passiivi
preesens kan
imperfekti kunne
perfekti har kunnet
pluskvamperfekti havde kunnet
imperatiivi
Apuverbi
Nominaalimuodot
  • aktiivin infinitiivi: kunne
  • passiivin infinitiivi: –
  • partisiipin preesens: kunnende [luo]
  • partisiipin perfekti: –