hunt

Englanti

Substantiivi

hunt (monikko hunts)

1. metsästysretki, jahti
2. etsintä

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• witch-hunt

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	hunts
part. prees.	hunting
imp. & part. perf.	hunted

hunt

1. metsästää
2. ajaa takaa
3. etsiä

Liittyvät sanat

• hunter

Muinaishollanti

Substantiivi

hunt m.

1. koira

Muinaisyläsaksa

Substantiivi

hunt m.

1. koira

Viro

Substantiivi

hunt (gen. hundi, part. hunti)

1. susi (Canis lupus)

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 22e (r`iik) riik

  Näytä/piilota taivutustaulukko

	yksikkö	monikko
nominatiivi	hunt	hundid
genetiivi	hundi	huntide
partitiivi	hunti	hunte huntisid
illatiivi	hunti hundisse	huntidesse hundesse
inessiivi	hundis	huntides hundes
elatiivi	hundist	huntidest hundest
allatiivi	hundile	huntidele hundele
adessiivi	hundil	huntidel hundel
ablatiivi	hundilt	huntidelt hundelt
translatiivi	hundiks	huntideks hundeks
terminatiivi	hundini	huntideni
essiivi	hundina	huntidena
abessiivi	hundita	huntideta
komitatiivi	hundiga	huntidega

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• hundijaht, hundiauk, hundiisu, hundikari, hundikutsikas, hundiuba, hundikoer
• libahunt

Aiheesta muualla

• hunt Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
• hunt sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)