falla

Katso myös: fälla

Espanja

Substantiivi

falla f. (monikko fallas)

1. virhe, vika
2. (geologia) lohkoliikunto

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (virhe, vika) defecto

Verbi

falla

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä fallar
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä fallar

Italia

Substantiivi

falla f. (monikko falle[luo])

1. vika, virhe, vaurio, repeämä, aukko

   L'acqua entrò nella nave da una falla. = Vesi tuli laivan sisään repeämästä.

   È stata scoperta una falla di sicurezza in Ubuntu. = Ubuntusta on löytynyt tietoturva-aukko.

   C'è una falla nel regolamento. = Säännöissä on virhe.

Ääntäminen

• IPA: /ˈfal.la/

Liittyvät sanat

• fallo

Verbi

falla

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä fallare
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä fallare

Ruotsi

Verbi

falla (epäsäännöllinen)

1. pudota,
2. kaatua,
3. laskea
4. osua

Taivutus

Taivutus – falla
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	faller	falls, falles
imperfekti	föll	fölls
supiini	fallit	fallits
imperatiivi	fall	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: falla
• passiivin infinitiivi: fallas
• aktiivin part. prees: fallande
• passiivin part. prees: fallandes
• part. perf.: yl. fallen, n. fallet, määr./mon. fallna

Liittyvät sanat

falla av, falla ned

Aiheesta muualla

• falla Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)