Liite:Japanin kielen verbit

Nykyjapani

Tämä osio käsittelee vain 1900-luvun lopun ja 2000-luvun japanin kielen muotoja. Perinteisen kieliopin termistö ja tulkinta ovat Shinkichi Hashimoton kehittämästä n.k. koulukieliopista (学校文法). Vaihtoehtoinen tulkinta ja termit ovat laajalti käytössä ulkomaalaisille suunnatuissa japanin kielen oppikirjoissa. Alla olevassa taulukossa verrataan verbimuotojen nimiä ja taivutusta perinteisessä ja vaihtoehtoisessa kieliopissa:

Perinteinen kielioppi	Vaihtoehtoinen tulkinta
未然形 (mizenkei) = imperfekti- tai irrealis-muoto	nai-muoto (ない形, nai-kei) miinus -nai, myös passiivin (受身形, ukemikei) ja kausatiivin (使役形, shiekikei) vartalo, sekä volitionaalin (意向形, ikōkei) ja potentiaalin (可能形, kanōkei) vartalo ennen supistumaa
連用形 (ren'yōkei) = jatko- tai vartalomuoto	masu-muoto (ます形, masu-kei) miinus -masu, myös te-muodon (て形, te-kei) ja ta-muodon (た形, ta-kei) vartalo ennen supistumaa
終止形 (shūshikei) = terminal form	perusmuoto (基本形, kihonkei) tai sanakirjamuoto (辞書形, jishokei)
連体形 (rentaikei) = attribuuttimuoto
仮定形 (kateikei) = hypoteettimuoto	ba-muoto (ば形, ba-kei) tai konditionaali (条件形, jōkenkei) miinus -ba
命令形 (meireikei) = imperatiivi	imperatiivi (命令形, meireikei) eli käskymuoto
五段活用 (godan katsuyō) = godan eli viisiasteinen taivutus	1. verbiryhmä, u-verbit, eli konsonanttivartaloiset verbit
上一段活用 (kami ichidan katsuyō) = kami ichidan eli ylempi yksiasteinen taivutus	2. verbiryhmä, ru-verbit, eli vokaalivartaloiset verbit
下一段活用 (shimo ichidan katsuyō) = shimo ichidan eli alempi yksiasteinen taivutus
カ行変格活用 (ka-gyō henkaku katsuyō) = k-epäsäännöllinen taivutus	3. ryhmä eli epäsäännölliset verbit
サ行変格活用 (sa-gyō henkaku katsuyō) = s-epäsäännöllinen taivutus

Taivutusluokat

Perinteisen kieliopin mukaan nykyjapanissa on viisi verbitaivutusluokkaa: godan (viisiasteinen), kami ichidan (ylempi yksiasteinen), shimo ichidan (alempi yksiasteinen), ka-gyō henkaku (k-epäsäännöllinen), ja sa-gyō henkaku (s-epäsäännöllinen). Useimmat suomenkieliset lähteet yksinkertaistavat ne kolmeen: 1. ryhmä (konsonanttivartaloiset, godan-verbit), 2. ryhmä (vokaalivartaloiset, ichidan-verbit), ja 3. ryhmä (epäsäännölliset). Kirjassa Elävää japania Junichiro Okura käyttää 1. ryhmästä nimitystä "täydellisesti taipuvat verbit", 2. ryhmästä "epätäydellisesti taipuvat verbit" ja 3. ryhmästä "täysin poikkeavasti taipuvat verbit". Ensimmäiset kaksi ryhmää tunnetaan myös u- ja ru-verbeinä niiden sanakirjamuodon (ei-menneen muodon) päätteen mukaan.

Viisiasteiset (五段 godan)

Viisiasteiset (五段 godan) on konsonanttivartaloisten verbien luokka, ja se on japanilaisperäisillä sanoilla mitaten suurin verbiluokka. Vartalonloppuisiin konsonantteihin kuuluvat -k, -g, -s, -t, -n, -b, -m, -r ja -w. Sanakirjamuoto tehdään lisäämällä vartalon loppuun -u, jolloin niistä tulee ku (く), gu (ぐ), su (す), tsu (つ), nu (ぬ), bu (ぶ), mu (む), ru (る) ja u (う). Perinteisesti vartalon viimeistä konsonanttia on pidettynä taipuvan jälkiliitteen osana, joten verbi kuten 書く (kaku, 'kirjoittaa') segmentoidaan か・く (ka-ku), missä taipuva osa on -ku. Koska vartalonloppuisella konsonantilla on toisinaan oma roolinsa taivutusparadigmassa, merkitsemme sen alla olevaan taulukkoon.

Sanakirjamuoto	Vartalo	未然形 mizenkei	連用形 ren'yōkei	終止形 shūshikei	連体形 rentaikei	仮定形 kateikei	命令形 meireikei	Volitionaali1	音便 onbin-muodot	Huom.
kaku 書く	kak-	kaka- かか	kaki かき	kaku かく	kaku かく	kake- かけ	kake かけ	kakō かこう	kaita, kaite かいた・かいて
oyogu 泳ぐ	oyog-	oyoga- およが	oyogi およぎ	oyogu およぐ	oyogu およぐ	oyoge- およげ	oyoge およげ	oyogō およごう	oyoida, oyoide およいだ・およいで
hanasu 話す	hanas-	hanasa- はなさ	hanashi はなし	hanasu はなす	hanasu はなす	hanase- はなせ	hanase はなせ	hanasō はなそう	hanashita, hanashite はなした・はなして
matsu 待つ	mat-	mata- また	machi まち	matsu まつ	matsu まつ	mate- まて	mate まて	matō まとう	matta, matte まった・まって
shinu 死ぬ	sin-	shina- しな	shini しに	shinu しぬ	shinu しぬ	shine- しね	shine しね	shinō しのう	shinda, shinde しんだ・しんで
asobu 遊ぶ	asob-	asoba- あそば	asobi あそび	asobu あそぶ	asobu あそぶ	asobe- あそべ	asobe あそべ	asobō あそぼう	asonda, asonde あそんだ・あそんで
yasumu 休む	yasum-	yasuma- やすま	yasumi やすみ	yasumu やすむ	yasumu やすむ	yasume- やすめ	yasume やすめ	yasumō やすもう	yasunda, yasunde やすんだ・やすんで
kaeru 帰る	kaer-	kaera- かえら	kaeri かえり	kaeru かえる	kaeru かえる	kaere- かえれ	kaere かえれ	kaerō かえろう	kaetta, kaette かえった・かえって
iu 言う	iw-	iwa- いわ	ii いい	iu いう	iu いう	ie- いえ	ie いえ	iō いおう	itta, itte いった・いって	2
Erityistaivutus (aukkokohdat menevät säännöllisesti)
iku 行く	ik-								itta, itte いった・いって	行く iku-verbistä “mennä”
kudasaru 下さる	kudasar-		kudasari, kudasai(-masu) くださり, ください(ます)				kudasai ください			Kunnioittavista verbeistä いらっしゃる irassharu, 仰る ossharu, 下さる kudasaru, なさる nasaru, ござる gozaru
tou 問う	tow-								touta, toute とうた・とうて	Verbeistä 問う tou “kysyä” ja 請う kou “pyytää, anoa”

Huom.

1. Jotkut versiot katsuyōkei-järjestelmästä listaavat volitionaalimuotojen kuten kakou alkuosan (esim. kako-) vaihtoehtoisena 未然形 mizenkei-muotona, kun taas jotkut listaavat sen seitsemäntenä katsuyōkei-muotona. Tämän muodon ou-pääte kirjoitetaan historiallisessa kana-ortografiassa (歴史的仮名遣い) au:na (esim. yasumou onkin やすまう), mikä heijastaa sen historiallista eriytymistä.
2. Historiallisesti kaikkien sellaisten verbien w-pääte oli -p. Siksi historiallisessa kana-ortografiassa (歴史的仮名遣い) esimerkiksi いう kirjoitetaan いふ, ja sen kuusi katsuyōkei-muotoa ovat いは, いひ, いふ, いふ, いへ, いへ.

Ylemmät yksiasteiset (上一段 kami ichidan)

Ylempien yksiasteisten (上一段 kami ichidan) verbien luokka sisältää säännöllisiä verbejä, joiden vartalo on i-loppuinen. Sanakirjamuoto saadaan liittämällä verbin vartaloon ru-pääte, minkä lopputulos on i-rivin hiragana + ru (る). Perinteisesti vartalon viimeistä tavua (Ci) on pidetty taivutuspäätteen osana, joten esimerkiksi 借りる (kariru, 'lainata') segmentoidaan か・りる (ka-riru), taivutuspäätteen ollessa -riru. (Jos vartalossa on vain yksi tavu, koko sanasta tulee yhtä taivutuspäätettä.) Koska vartalon viimeinen tavu ei vaikuta taivuttamiseen millään tavalla, se on jätetty pois alla olevasta paradigmasta.

Sanakirjamuoto	Vartalo	未然形 mizenkei	連用形 ren'yōkei	終止形 shūshikei	連体形 rentaikei	仮定形 kateikei	命令形 meireikei1
miru 見る	mi-	mi- み	mi み	miru みる	miru みる	mire- みれ	miro, miyo みろ, みよ

Huom.

1. -ro on puhekielen imperatiivi ja -yo kirjakielen.

Alemmat yksiasteiset (下一段 shimo ichidan)

Alempien yksiasteisten (下一段 shimo ichidan) verbien luokka sisältää säännöllisiä verbejä, joiden vartalo on -e-loppuinen. Sanakirjamuoto saadaan liittämällä verbin vartaloon ru-pääte, minkä lopputulos on e-rivin kana + ru (る). Perinteisesti vartalon viimeistä tavua (Ce) on pidetty taivutuspäätteen osana, joten esimerkiksi 食べる (taberu, 'syödä') segmentoidaan た・べる (ta-beru), taivutuspäätteen ollessa -beru. (Jos vartalossa on vain yksi tavu, koko sanasta tulee yhtä taivutuspäätettä.) Koska vartalon viimeinen tavu ei vaikuta taivuttamiseen millään tavalla, se on jätetty pois alla olevasta paradigmasta.

Sanakirjamuoto	Vartalo	未然形 mizenkei	連用形 ren'yōkei	終止形 shūshikei	連体形 rentaikei	仮定形 kateikei	命令形 meireikei1
deru 出る	de-	de- で	de で	deru でる	deru でる	dere- でれ	dero, deyo でろ, でよ

Huom.

1. -ro on puhekielen imperatiivi ja -yo kirjakielen. Verbin くれる kureru “antaa” imperatiivimuoto on epäsäännöllinen, くれ kure.

k-epäsäännölliset (カ行変格 ka-gyō henkaku)

Tähän verbiluokkaan kuuluu epäsäännöllinen verbi 来る (kuru, 'tulla').

Sanakirjamuoto	未然形 mizenkei	連用形 ren'yōkei	終止形 shūshikei	連体形 rentaikei	仮定形 kateikei	命令形 meireikei
kuru 来る	ko- こ	ki き	kuru くる	kuru くる	kure- くれ	koi こい

s-epäsäännölliset (サ行変格 sa-gyō henkaku)

Tähän verbiluokkaan kuuluu epäsäännöllinen verbi する (suru, 'tehdä'). Huomaa, että sen suppletive potential muoto on できる (dekiru, 'pystyä'). When used as a light verb, sen avulla muodostetaan yleensä taipumattomista sanoista verbejä kuten esimerkiksi 勉強する (benkyō suru, 'opiskella') tai びっくりする (bikkuri suru, 'säikähtää'), jolloin verbin taivutus on sama. Jotkin surun sisältävät verbit (yleensä yksittäinen kanji + suru) kuitenkin taipuvat eri tavalla: 1) verbien, joissa suru tulee /Q/:n (sokuonin) jälkeen (kuten 達する (tassuru)), kausatiivi- ja passiivimuodot ovat erilaiset; 2) verbeillä, joissa suru tulee soinnillisena moranasaalin jälkeen, kuten 論ずる (ronzuru), on hybriditaivutus, jossa vaihtelevat s-epäsäännöllinen -zuru ja kami ichidan -jiru; ja 3) joillain verbeillä, joissa suru tulee i:n tai ku:n jälkeen, kuten 愛する (aisuru), on hybriditaivutus s-epäsäännöllisen -surun ja godan-verbeihin kuuluvan -sun välillä.

Verbi ja konteksti	未然形 mizenkei1				連用形 ren'yōkei	終止形 shūshikei	連体形 rentaikei	仮定形 kateikei	命令形 meireikei2
	passiivi ～(ら)れる	kausatiivi ～(さ)せる	kielteinen ～ない	volitionaali ～(よ)う
する suru, substantiivi + する suru	sareru される	saseru させる	shinai しない	shiyō しよう	shi し	suru する	suru する	sure すれ	seyo, shiro せよ, しろ
yksittäinen kanji, joka päättyy /Q/:hun + する suru e.g. 達する tassuru	serareru, shirareru せられる, しられる	shisaseru しさせる	shinai しない	shiyō しよう	shi し	suru する	suru する	sure すれ	seyo, shiro せよ, しろ
yksittäinen kanji, joka päättyy /n/- tai /ŋ/-äänteeseen + ずる zuru esim. 論ずる ronzuru	jirareru, zerareru じられる, ぜられる	jisaseru じさせる	jinai じない	jiyō じよう	ji じ	zuru, jiru ずる, じる	zuru, jiru ずる, じる	zure, jire ずれ, じれ	zeyo, jiro ぜよ, じろ
single kanji ending in i or ku + する suru e.g. 愛する aisuru	sareru される	saseru させる	sanai, shinai さない, しない	shiyō, sō しよう, そう	shi し	suru, su する, す	suru, su する, す	sure, se すれ, せ	seyo, shiro, se せよ, しろ, せ

Huom.

1. When used with older auxiliaries such as the negative ぬ -nu, the older mizenkei, se- (ze- for zuru) is used.
2. -ro on puhekielen imperatiivi ja -yo kirjakielen.

Taivutetut muodot

Japanin perinteisessä kieliopissa verbeillä on kuusi kantamuotoa (活用形 katsuyōkei), joista niiden useimmat taivutusmuodot voidaan johtaa. Ne löytyvät alla olevasta listasta.

活用形 katsuyōkei	Vartalo?	Taivutettu muoto?
未然形 (mizenkei, irrealis)	On	Ei
連用形 (ren'yōkei, jatko- tai vartalomuoto)	On	On
終止形 (shūshikei, conclusive)	Ei	On
連体形 (rentaikei, adnominal)	Ei	On
仮定形 (kateikei, hypothetical)	On	Ei
命令形 (meireikei, imperatiivi)	Ei	On

Huom. 未然形 mizenkei “irrealis” on nimetty sen klassisessa japanissa -ba:n kanssa esiintyneen käytön mukaan: kakaba “jos kirjoittaa”, realis-muotoon verrattuna kakeba “kun, koska kirjoittaa”. Tätä kantaa käytetään kielteisen muodon, passiivin, kausatiivin ja volitionaalin muodostamiseen. 連用形 ren'yōkei is named in reference to its use followed by 用言 yōgen “inflecting words”. It is the infinitive as an inflected form, and also a stem used to form some inflected forms as well as compound verbs. 終止形 shūshikei is the conclusive, and is also the “plain” or “dictionary form” in which verbs are generally cited. 連体形 rentaikei is named in reference to its use followed by 体言 taigen “non-inflecting words”. It is the adnominal, also used to conclude a clause modifying a noun. In modern Japanese the shūshikei always has the same shape as the rentaikei, but in Classical Japanese it does not for some classes. 仮定形 kateikei “hypothetical” is a stem only used with -ba to form the provisional conditional. 命令形 meireikei is the imperative.

There are a large number of suffixes that can follow verbs to express grammatical categories in Japanese, and this section deals with suffixes that are not verbs themselves. Huomaa, että verbiä voi taivuttaa monta kertaa päätteitä lisäämällä, esim. 食べる (taberu, syödä) kausatiiviin 食べさせる (tabesaseru, pakottaa syömään / antaa syödä), sitten kohteliaaseen muotoon 食べさせます (tabesasemasu) ja lopulta kielteiseen muotoon 食べさせません (tabesasemasen, ei pakota syömään / ei anna syödä). Näin ollen verbin taivutusmuotojen todellinen määrä voi olla hyvin suuri. Yleisimmät yhden tason taivutetut muodot löytyvät alla olevasta listasta:

k-, g- ja s-vartaloisten godan-verbien paradigma

Esimerkkisana	書く kak-	泳ぐ oyog-	話す hanas-
Mizenkei vartalo	かか kaka-	およが oyoga-	はなさ hanasa-
Kielteinen	かかない kakanai	およがない oyoganai	はなさない hanasanai
Passiivi	かかれる kakareru	およがれる oyogareru	はなされる hanasareru
Kausatiivi	かかせる kakaseru	およがせる oyogaseru	はなさせる hanasaseru
Ren'yōkei	かき kaki	およぎ oyogi	はなし hanashi
Kohtelias	かきます kakimasu	およぎます oyogimasu	はなします hanashimasu
Desiderative	かきたい kakitai	およぎたい oyogitai	はなしたい hanashitai
Evidential	かきそう kakisō	およぎそう oyogisō	はなしそう hanashisō
Onbin-vartalo	かい kai-	およい oyoi- (< ĩ-)	(= ren'yōkei)
Mennyt	かいた kaita	およいだ oyoida	はなした hanashita
-tara konditionaali	かいたら kaitara	およいだら oyoidara	はなしたら hanashitara
Representative	かいたり kaitari	およいだり oyoidari	はなしたり hanashitari
Conjunctive or -te form	かいて kaite	およいで oyoide	はなして hanashite
Ei-mennyt (= shūshikei = rentaikei)	かく kaku	およぐ oyogu	はなす hanasu
-ba konditionaali (kateikei-vartalosta)	かけば kakeba	およげば oyogeba	はなせば hanaseba
Potentiaali	かける kakeru	およげる oyogeru	はなせる hanaseru
Imperatiivi (= meireikei)	かけ kake	およげ oyoge	はなせ hanase
Volitionaali (vaihtoehtoisesta mizenkei-vartalosta)	かこう kakō	およごう oyogō	はなそう hanasō

Huom.

• 行く-verbillä (iku) on epäsäännöllinen onbin-vartalo iQ-, joten sen mennyt muoto on いった (itta), konjunktiivi on いって (itte) jne. Muuten se on säännöllinen, k-vartaloinen godan-verbi.

m-, n-, ja b-vartaloisten godan-verbien paradigma

Esimerkkisana	読む yom-	死ぬ shin-	呼ぶ yob-
Mizenkei stem	よま yoma-	しな shina-	よば yoba-
Negative	よまない yomanai	しなない shinanai	よばない yobanai
Passive	よまれる yomareru	しなれる shinareru	よばれる yobareru
Causative	よませる yomaseru	しなせる shinaseru	よばせる yobaseru
Ren'yōkei	よみ yomi	しに shini	よび yobi
Polite	よみます yomimasu	しにます shinimasu	よびます yobimasu
Desiderative	よみたい yomitai	しにたい shinitai	よびたい yobitai
Evidential	よみそう yomisō	しにそう shinisō	よびそう yobisō
Onbin stem	よん yoN-	しん shiN-	よん yoN-
Past	よんだ yonda	しんだ shinda	よんだ yonda
-tara conditional	よんだら yondara	しんだら shindara	よんだら yondara
Representative	よんだり yondari	しんだり shindari	よんだり yondari
Conjunctive or -te form	よんで yonde	しんで shinde	よんで yonde
Nonpast (= shūshikei = rentaikei)	よむ yomu	しぬ shinu	よぶ yobu
-ba conditional (from kateikei stem)	よめば yomeba	しねば shineba	よべば yobeba
Potential	よめる yomeru	しねる shineru	よべる yoberu
Imperative (= meireikei)	よめ yome	しね shine	よべ yobe
Volitional (from alt. mizenkei stem)	よもう yomō	しのう shinō	よぼう yobō

t-, r- ja w-vartaloisten godan-verbien paradigma

Esimerkkisana	立つ tat-	帰る kaer-	買う kaw-
Mizenkei-vartalo	たた tata-	かえら kaera-	かわ kawa-
Kielteinen	たたない tatanai	かえらない kaeranai	かわない kawanai
Passiivi	たたれる tatareru	かえられる kaerareru	かわれる kawareru
Kausatiivi	たたせる tataseru	かえらせる kaeraseru	かわせる kawaseru
Ren'yōkei	たち tachi	かえり kaeri	かい kai
Kohtelias	たちます tachimasu	かえります kaerimasu	かいます kaimasu
Desiderative	たちたい tachitai	かえりたい kaeritai	かいたい kaitai
Evidential	たちそう tachisō	かえりそう kaerisō	かいそう kaisō
Onbin-vartalo	たっ taQ-	かえっ kaeQ-	かっ kaQ-
Mennyt	たった tatta	かえった kaetta	かった katta
-tara conditional	たったら tattara	かえったら kaettara	かったら kattara
Representative	たったり tattari	かえったり kaettari	かったり kattari
Conjunctive or -te form	たって tatte	かえって kaette	かって katte
Ei-mennyt (= shūshikei = rentaikei)	たつ tatsu	かえる kaeru	かう kau
ba-konditionaali (kateikei-vartalosta)	たてば tateba	かえれば kaereba	かえば kaeba
Potential	たてる tateru	かえれる kaereru	かえる kaeru
Imperative (= meireikei)	たて tate	かえれ kaere	かえ kae
Volitionaali (vaihtoeht. mizenkei-vartalosta)	たとう tatō	かえろう kaerō	かおう kaō

Huom.

1. Kunnioittavien verbien いらっしゃる (irassharu), 仰る (ossharu), 下さる (kudasaru), なさる (nasaru), ござる (gozaru) imperatiivimuodot ja ren'yōkei-vartalot, joita käytetään ます:n (-masu) kanssa, ovat epäsäännöllisiä. Ne muodostetaan vaihtamalla -r -i:ksi (säännnöllisen ren'yōkein -ri:n ja imperatiivin -re:n sijaan). Muuten ne ovat säännöllisiä r-vartaloisia godan-verbejä.
2. The verb ある (aru: olla jssk, olla olemassa) has the suppletive negative form ない (nai: olematon, ei-oleva), joka on adjektiivi. Muuten se on säännöllinen r-vartaloinen godan-verbi.
3. Verbeillä 問う (tou) ja 請う (kou) on epäsäännölliset onbin-vartalot, jotka muodostetaan by changing the -w to a lengthening mora. Siksi näiden mennyt muoto on とうた (tōta), こうた (kōta), konjunktiivi eli te-muoto on とうてtōte), こうて (kōte), jne. Muulloin ne ovat säännöllisiä, w-vartaloisia godan-verbejä.

Kami-ichidan- ja shimo-ichidan-verbien paradigma

Esimerkkisana	見る mi-	出る de-
Kanta (= mizenkei = ren'yōkei)	み mi	で de
Kielteinen	みない minai	でない denai
Passiivi	みられる mirareru	でられる derareru
Kausatiivi	みさせる misaseru	でさせる desaseru
Kohtelias	みます mimasu	でます demasu
Desiderative	みたい mitai	でたい detai
Evidential	みそう misō	でそう desō
Mennyt	みた mita	でた deta
tara-konditionaali	みたら mitara	でたら detara
Representative	みたり mitari	でたり detari
Konjunktiivi eli te-muoto	みて mite	でて dete
Ei-mennyt (= shūshikei = rentaikei)	みる miru	でる deru
ba-konditionaali (kateikei-vartalosta)	みれば mireba	でれば dereba
Potentiaali	みられる mirareru みれる mireru (ei standardi)	でられる derareru でれる dereru (ei standardi)
Imperatiivi (= meireikei)	みろ miro (puhek.) みよ miyo (kirjak.)	でろ dero (puhek.) でよ deyo (kirjak.)
Volitionaali (mizenkei-vartalosta)	みよう miyō	でよう deyō

Huom.

Verbillä くれる (kureru, 'antaa') on epäsäännöllinen käskymuoto くれ (kure). Muuten se on säännöllinen shimo-ichidan-verbi.

k-epäsäännöllisen verbin 来る (kuru: tulla) paradigma

Sana	来る kuru
Mizenkei vartalo	こ ko-
Kieleteinen	こない konai
Passiivi	こられる korareru
Kausatiivi	こさせる kosaseru
Ren'yōkei	き ki
Kohtelias	きます kimasu
Desiderative	きたい kitai
Evidential	きそう kisō
Mennyt	きた kita
tara-konditionaali	きたら kitara
Representative	きたり kitari
Konjunktiivi eli te-muoto	きて kite
Ei-mennyt (= shūshikei = rentaikei)	くる kuru
ba-konditionaali (from kateikei stem)	くれば kureba
Potentiaali	こられる korareru これる koreru (ei normien mukainen))
Imperatiivi (= meireikei)	こい koi (puhek.) こよ koyo (kirj.)
Volitionaali (from mizenkei stem)	こよう koyō

s-epäsäännöllisen する-verbin (suru, 'tehdä') paradigma (aukkokohdat menevät säännöllisesti)

Word	m. suru (regular)	m. tassuru	m. ronzuru	m. aisuru
Mizenkei stem	さ sa- せ se- (vanhahtava) し shi-	せ se- し shi-	じ ji- ぜ ze-	あいさ aisa- あいし aishi-
Negative	しない shinai		じない jinai	さない sanai 　しない shinai
Passive	される sareru	せられる serareru 　しられる shirareru	じられる jirareru 　ぜられる zerareru
Causative	させる saseru	しさせる shisaseru	じさせる jisaseru
Ren'yōkei	し shi		じ ji
Polite	します shimasu		じます jimasu
Desiderative	したい shitai		じたい jitai
Evidential	しそう shisō		じそう jisō
Past	した shita		じた jita
-tara conditional	したら shitara		じたら jitara
Representative	したり shitari		じたり jitari
Conjunctive or -te form	して shite		じて jite
Nonpast (= shūshikei = rentaikei)	する suru		ずる zuru じる jiru	する suru す su
-ba conditional (from kateikei stem)	すれば sureba		ずれば zureba じれば jireba	すれば sureba せば seba
Potential	できる dekiru	= passive		せる seru
Imperative (= meireikei)	しろ shiro (puhek.) せよ seyo (kirj.)		じろ jiro (puhek.) ぜよ zeyo (kirj.)	しろ shiro (puhek.) せよ seyo (kirj.) せ se
Volitional (from mizenkei stem)	しよう shiyō		じよう jiyō	しよう shiyō そう sō

When there are several auxiliaries following a verb, ne yleensä ovat tässä järjestyksessä:

• Kausatiivi -seru ~ -saseru
• Passiivi/spontaneous/kunnioittava(/potentiaali) -reru ~ -rareru (~ -eru)
• Desiderative -tai (jos tämä pääte on läsnä, loput taivutuksesta muuttuu i-adjektiivin kaltaiseksi)
• Kohtelias -masu
• Kielteinen -nai, -nu ~ -n
• Evidential -sō (jos tämä pääte on läsnä, loput taivutuksesta muuttuu na-adjektiivin kaltaiseksi; ei käytetä -masu:n kanssa)
• Suffixes expressing obligatory categories

Kausatiivi- ja passiivimuotoja taivutetaan shimo-ichidanin mukaan. The desiderative auxiliary -tai taipuu kuten adjektiivi. The evidential -sō behaves like a nominal. The other two non-final auxiliaries, kohtelias -masu ja kielteinen -nai, taipuvat seuraavasti:

Paradigm of the polite auxiliary ます (masu) ~ まする (masuru (harvinainen))

Auxiliary	ます masu
Mizenkei stem	ませ mase- ましょ masho-
Kielteinen	ません masen
Mennyt kielteinen	ませんでした masen deshita
Ren'yōkei	まし mashi (käytetään vain vartalona)
Mennyt	ました mashita
tara-konditionaali	ましたら mashitara (super-polite)
Konjunktiivi eli te-muoto	まして mashite (super-polite)
Ei-mennyt (= shūshikei = rentaikei)	ます masu (adnominal use is super-polite) まする masuru (harvinainen)
ba-konditionaali (from kateikei stem)	ますれば masureba (super-polite) ませば maseba (harvinainen)
Imperatiivi (= meireikei)	ませ mase (vain joidenkin kunnioittavien verbien kanssa) まし mashi (ditto, rare)
Volitionaali (from alt. mizenkei stem)	ましょう mashō

Paradigm of the negative auxiliaries ない (nai) and ぬ (nu) ~ ん (n)

Auxiliary	ない nai	ぬ nu ~ ん n
Mizenkei stem	なかろ nakaro-
Ren'yōkei	なく naku (adverbiaali) なかっ nakaQ- (vartalo)	ず zu (adverbiaali)
Mennyt	なかった nakatta
-tara conditional	なかったら nakattara
Representative	なかったり nakattari
Conjunctive or -te form	なくて nakute 　ないで naide
Evidential	なそう nasō なさそう nasasō
Nonpast (= shūshikei = rentaikei)	ない nai	ぬ nu ん n
-ba conditional (from kateikei stem)	なければ nakereba	ねば neba
Volitional (from mizenkei stem)	なかろう nakarō

Huom.

• Naihin (ない) verrattuna nu (ぬ) on vanhanaikaisempi, kun taas ん n voi olla puhekielinen, vanhanaikainen tai murteellinen (paitsi masun (ます) jälkeen, missä se on pakollinen).
• Konjunktiivimuodoilla なくて nakute ja ないで naide on eri käyttötarkoitukset: when linking verbs, the former simply joins two clauses while the latter means "without", equivalent to ずに zu ni. The former is used with the conditional particle は wa and the concessive particle も mo, kun taas jälkimmäistä käyetään apuverbien kuten もらい:n (morai), ください:n (kudasai) ja ほしい:n (hoshii) kanssa, esim. 言わなくてもいい iwanakute mo ii (ei tarvitse sanoa), 言わないでください iwanaide kudasai (älä sano sitä, ole hyvä).
• As with i-adjectives, the volitional なかろう nakarō is now largely replaced by ない nai + だろう darō.

Perustaivutusmuodot

Tässä on ensimmäinen taivutusmuotojen sarja, mikä oppikirjoissa yleensä opetetaan.

Lyhyet muodot

Muoto	Konjugaatio	kaku 書く (kanta kak-)	miru 見る (kanta mi-)
Ei-mennyt	shūshikei / rentaikei	kaku かく	miru みる
Mennyt	ren'yōkei + -ta (godan-verbeillä äänteenmuutoksia)	kaita かいた	mita みた
Kielteinen ei-mennyt	mizenkei + -nai	kakanai かかない	minai みない
Kielteinen mennyt	mizenkei + -nakatta	kakanakatta かかなかった	minakatta みなかった

Kohteliaat muodot

Muoto	Konjugaatio	kaku 書く (kanta kak-)	miru 見る (kanta mi-)
Ei-mennyt	ren'yōkei + -masu	kakimasu かきます	mimasu みます
Mennyt	ren'yōkei + -mashita	kakimashita かきました	mimashita みました
Kielteinen ei-mennyt	ren'yōkei + -masen	kakimasen かきません	mimasen みません
Kielteinen mennyt	ren'yōkei + -masen deshita	kakimasen deshita かきませんでした	mimasen deshita みませんでした

Huom. Verbin aru (ある, 'olla, olla olemassa') kielteistä muotoa ei muodosteta tällä tavalla. Sen kielteisenä vastineena käytetään adjektiivia nai (ない, 'olematon, ei-oleva') ja kohtelias kielteinen muoto on nai desu ないです tai arimasen ありません.

Kaikki nämä muodot voivat esiintyä lauseen predikaatin paikalla (eli lopussa, missä se on shūshikei-muoto).

アリスは毎日コーヒーを飲む / 飲みます。 (アリス は まいにち コーヒー を のむ / のみます。) Alice juo kahvia joka päivä.

アリスの電話番号を知らない / 知りません。 (アリス の でんわばんごう を しらない / しりません。) En tiedä Alicen puhelinnumeroa.

昨日、友達が家に来た / 来ました。 (きのう、ともだち が いえ に きた / きました。) Eilen ystäviä tuli kotiini.

先週働かなかった / 働きませんでしたか。 (せんしゅう はたらかなかった / はたらきません でした か。) Etkö työskennellyt viime viikolla?

Lyhyitä muotoja voi käyttää myös substantiivin määreenä tai substantiivin attribuuttilausekkeen predikaatin paikalla. Silloin se on ennen substantiivia (missä se on perinteisen kieliopin rentaikei-muoto):

私が明日乗る飛行機 ((わたし が あした のる ひこうき) lentokone, johon minä nousen huomenna (kirj. huomenna-minun-nousemani lentokone)

子供のいない夫婦 (こども の いない ふうふ) aviopari, jolla ei ole lapsia (kirj. lapsia-ei-oleva aviopari.)

トムが昨日買ったパソコン (トム が きのう かった パソコン) tietokone, jonka Tom osti eilen (kirj. Tomin-eilen-ostama tietokone.)

トップ10に入らなかった言葉 (トップ 10 に はいらなかった ことば) sanat, jotka eivät päässeet to-10:een (kirj. top-10:een sisäänmenemättömät sanat.)

Infinitiivi

Infinitiiviä (= ren'yōkeitä) voi käyttää substantiivien johtamisen ja yhdysverbien muodostamisen lisäksi virkkeen sisäisissä predikaateissa (ei virkkeen lopussa) kuten te-muotoa puhekielessä.

君が歌い、僕は踊る (きみ が うたい、ぼく は おどる, Sinä laulat; minä tanssin.)

Tätä kutsutaan ren'yō chūshiksi (連用中止) ja sitä käytetään enimmäkseen kirjakielessä. Nämä virkkeen keskelle sijoittuvat predikaatit eivät taivu aikamuodossa eivätkä kohteliaisuusmuodoissa. Iru いる “olla” tässä positiossa korvataan yleensä sen nöyrällä muodolla oru (おる), joka on taivutettu ren'yōkeihin: ori おり.

Toinen infinitiivin käyttökohde on rakenne verbi/lauseke + ni + liikeverbi.

遊びに来たぜ。 あそび に きた ぜ。 Tulin leikkimään (t. käymään).

午後、荷物を取りに行きます。 ごご、にもつ を とり に いきます。 Menen hakemaan matkatavarani iltapäivällä.

Tietynlaisia yhdistelmäverbejä voi muodostaa liittämällä sanan verbin jatkomuotoon, esimerkiksi: ～やすい (-yasui, 'helppo [tehdä]'), ～方| (-kata, 'tapa tehdä jtn]'), ～返す (-kaesu, 'tehdä jtn uudestaan'). Muita rakenteita ovat mm. ～たい (-tai, 'haluta tehdä jtn'), ～ながら (-nagara, 'samalla kun tekee jtn'), ～なさい (-nasai, 'teepä jtn') (käytetään vain kavereiden kesken tai hierarkiassa alemmille ihmisille), ～そうだ (-sō da, 'vaikuttaa olevan tekemäisillään jtn').

て:n avulla muodostettu konjunktiivimuoto

The conjunctive or te form is spinoff of the continuative form by attaching the particle て to it. For godan (five-grade) verbs, the same kinds of sound changes with ～た applies. The particle て can be used to link several predicates together, as illustrated below:

アリスは毎晩家へ帰って、テレビを見ます。 アリス は まいばん いえ へ かえって、テレビ を みます。 Alice tulee kotiin ja katsoo TV:tä joka ilta.

昨日図書館へ行って、勉強しました。 きのう としょかん へ いって、べんきょう しました。 Eilen menin kirjastoon ja opiskelin.

Lauseen lopussa se on kevyt käsky:

助けて！ たすけて！ Auta! / Apua!

ゆっくりしていってね！ ゆっくり して いって ね！ Take it easy!

Hyvin usein tämä muoto esiintyy tietynlaisten rakenteiden osana: ～てから (jonkin tekemisen jälkeen), ～ても(いい) (saa tehdä jotain), ～てはだめ/いけない/ならない (ei saa tehdä jotain), ～て下さい (ole hyvä ja tee jotain), ～ている (olla tekemässä jotain), ～てある (olla jossain tilassa, esim. olla avattuna), ～てばかり (tehdä aina jotain), ～てあげる (tehdä jotain jonkun muun hyväksi), ～てくれる (tehdä jotain minun hyväkseni), ～てもらう (saada jokin palvelus joltakulta), ～ておく (tehdä jotain etukäteen valmiiksi), ～てしまう (tehdä jotain täysin/vahingossa), ～てみる (yrittää tehdä jotain), jne. Kun te-muodon perään on yhdistetty liikeverbi kuten 行く (いく) tai 来る (くる), verbin perusmerkitykseen lisätään suunta (esim. 帰る = "palata kotiin", 帰っていく = "mennä kotiin", kun taas 帰ってくる on "tulla kotiin"), ja suunnat voidaan käsittää myös abstraktisti (tulevaisuutta kohti, nykyhetkeen asti, saavuttaa jokin tila jne.)

Imperatiivimuoto

Kunnioittavien verbien imperatiivi (命令形) on usein epäsäännöllinen; muissa tapauksissa se on arkipuheessa usein eäpkohtelias, paitsi lainauksissa tai と-lausekkeissa. Se muodostetaan näin:

• godan-verbit: vaihda -u:n tilalle -e. Esimerkiksi 読む:sta tulee 読め.
• ichidan-verbit: vaihda -ru:n tilalle -ro. Esimerkiksi 見る:sta tulee 見ろ}}.
• epäsäännölliset verbit: kuru:sta tulee koi, suru:sta tulee shiro.

Volitionaalimuoto

Volitionaalimuodon merkitys on "tehdään!". Merkitys on sama, kun se esiintyy yksinään. とする:a ennen se tarkoittaa "yrittää tehdä". Se tarkoittaa myös "haluan/aion tehdä", mutta epäsuorempi (ja siten kohteliaampi) tapa ilmaista tämä on lisätä perään と思う. Taivutus tapahtuu näin:

• godan-verbit: vaihda -u:n tilalle -ō. Esimerkiksi 読む:sta tulee 読もう.
• ichidan-verbit: vaihda -ru:n tilalle -yō. Esimerkiksi 見る:sta tulee 見よう.
• epäsäännölliset verbit: kuru:sta tulee koyō, suru:sta tulee shiyō.

Hypoteettinen konditionaalimuoto

Yksi tapa ilmaista "jos" on verbin 仮定形:hin liitetty ば. (仮定形 muodostetaan vaihtamalla viimeinen u-vokaali e:hen. "AばB" tarkoittaa, että A on B:n toteutumisen ehto.

犬も歩けば棒に当たる。 (いぬも あるけば ぼうに あたる。） Koirakin törmää keppiin, jos kävelee.

Potentiaalimuoto

• godan-verbit: vaihda -u -eru:un. Esimerkiksi 読む:sta tulee 読める.
• ichidan-verbit: vaihda -ru -rareru:un. Esimerkiksi 見る:sta tulee 見られる.
• epäsäännölliset verbit: kuru:sta tulee korareru, suru:sta tulee dekiru.

Potentiaalimuotoa voi taivuttaa vielä lisää niin kuin tavallista ichidan-verbiä, esimerkiksi 信じる -> 信じられる -> 信じられない (uskomaton t. ei voi uskoa). Joskus ichidan-verbin potentiaalimuodosta saattaa puuttua ra (tätä kutsutaan nimellä ら抜き言葉).

Kausatiivimuoto

• godan-verbit: vaihda -u -a:han (tai -wa:han, jos u:ta ennen ei ole konsonattia) ja lisää -seru. Esimerkiksi 読む:sta tulee 読ませる.
• ichidan-verbit: vaihda -ru -saseru:uun. Esimerkiksi 見る:sta tulee 見させる.
• epäsäännölliset verbit: kuru:sta tulee kosaseru, suru:sta tulee saseru.

Kausatiivimuotoa voi taivuttaa vielä lisää niin kuin tavallista ichidan-verbiä. Joskus せる lyhennetään pelkkään す:hun, jolloin sitä taivutetaan kuten godan-verbiä. Objekti merkitään usein を-partikkelilla, mutta kun verbiin liittyy toinenkin を:ta tarvitseva objekti (kuten "A pakotti B:n syömään banaanin / A antoi B:n syödä banaanin", sen sijaan käytetään に:tä (AはBにバナナを食べさせた).

Passiivimuoto

• godan-verbit: vaihda -u -a:han (tai -wa:han, jos u:ta ennen ei ole konsonattia) ja lisää reru. Esimerkiksi 読む:sta tulee 読まれる.
• ichidan-verbit: vaihda -ru -rareruun. Esimerkiksi 見る:sta tulee 見られる.
• epäsäännölliset verbit: kuru:sta tulee korareru, suru:sta tulee sareru.

Passiivimuotoa voi taivuttaa vielä lisää niin kuin tavallista ichidan-verbiä. Japanin passiivissa agenttia merkitään に:llä tai によって:lla, mutta sen lisäksi muotoa käytetään myös osoittamaan kohteliaisuutta, jolloin passiivimuodosta huolimatta lauserakenne ja partikkelit eivät muutu. Arkipuheessa せる voidaan lyhentää pelkkään す:hun, jolloin sitä taivutetaan kuten godan-verbiä. Passiivimuotoa käyteään joskus myös uhriuden osoittamiseen, esimerkiksi 兎に逃げられた ei tarkoita vain "(jokin) oli jäniksen pakenema", vaan "kaikeksi harmiksi jänis pakeni" tai "jänis pakeni minulta".

Kohteliaaseen puhekieleen liittyvä epäsäännöllinen taivutus

• くれる:n imperatiivimuoto on くれ.
• Joidenkin godan-verbien imperatiivimuoto saadaan korvaamalla ru i:llä:

Verbi	Imperatiivi
くださる	ください
なさる	なさい
いらっしゃる	いらっしゃい
おっしゃる	おっしゃい

はがきを５枚ください。|はがき を ごまい ください。 - Please give me five postcards.

i:hin päättyvät imperatiivimuodot voivat saada peräänsä vielä mase-päätteen:

いらっしゃいませ！ Tervetuloa! (tai "Tulkaa tänne!")

• Samaan tapaan ございます tulee ござる:sta, joka on ある:n kohtelias muoto.

Transitiivisuus

Japanin kielen verbeistä löytyy sekä intransitiivisia verbejä (jap. 自動詞 jidōshi) että transitiivisia verbejä (jap. 他動詞 tadōshi) kuten suomen kielessäkin. Esimerkiksi 起きる (herätä; tapahtua) on intransitiivinen ja sen pari 起こす (herättää; aiheuttaa) on transitiivinen. Intransitiivisilla verbeillä voi yleensä olla vain subjekti, jota merkitään ga:lla (が) tai wa:lla (は), kun taas transitiiviset verbit voivat saada myös objektin, jota merkitään o:lla (を).

先生が授業を始める。(せんせい が じゅぎょう を はじめる。 Opettaja aloittaa oppitunnin.

授業が始まる。 (じゅぎょう が はじまる。) Oppitunti alkaa.

Myös liikeverbin kanssa voidaan käyttää o-partikkelia (を), vaikka ne ovatkin intransitiivisia.

橋を渡る (はし を わたる) ylittää silta

道を走る　(みち を はしる) juosta tiellä

Kun transitiivinen verbi on halua ilmaisevassa tai-muodossa (～たい) tai potentiaalimuodossa, objekti merkitään yleensä ga:lla (が), mutta o:ta (を) käytetään myös, ja se on hyväksyttävää.

水が飲みたい。 (みず が のみたい。) Haluan juoda vettä.

Passiivimuodoista ～（ら）れる (-(ra)reru) tulee yleensä intransitiivisia ja kausatiiveista ～（さ）せる (-(sa)seru) transitiivisia. ～てある (-tearu) muodoista tulee yleensä intransitiivisia.

窓が開けてある。|まど が あけて ある。 Ikkuna on avattu.

Perusvartalot

Nämä ovat verbien perusvartalot sellaisina, kuin ne opetetaan Japanissa. Verbs have six associated stem forms; three of these each appear in two different ways that are not given separate names, but are used in disjoint contexts. Izenkei (已然形, classical perfective form) tunnetaan myös kateikeinä (仮定形), hypothetical form in modern Japanese. Verbien shūshikei (終止形, loppumuoto) ja rentaikei (連体形, attribuuttimuoto) ovat nykyjapanissa keskenään identtiset.

Prototyyppi

起きる

食べる

書く

行く

剥ぐ

射す

待つ

死ぬ

呼ぶ

飲む

掘る

買う

問う

くる

する

okiru

taberu

kaku

iku

hagu

sasu

matsu

shinu

yobu

nomu

horu

kau

tou

kuru

suru

Luokka

上一

下一

カ五

カ五

ガ五

サ五

タ五

ナ五

バ五

マ五

ラ五

ワ五

ワ五

カ 変格

サ 変格

kami-1

shimo-1

ka-5

ka-5

ga-5

sa-5

ta-5

na-5

ba-5

ma-5

ra-5

wa-5

wa-5

ka-hen.

sa-hen.

Kanta

起き

食べ

書

行

剥

射

待

死

呼

飲

掘

買

問

epäsäänn.

epäsäänn.

oki-

tabe-

kak-

ik-

hag-

sas-

mat-

shin-

yob-

nom-

hor-

ka(*p)-

to(*p)-

epäsäänn.

epäsäänn.

Mizenkei (未然形)

起き

食べ

書か

行か

剥が

射さ

待た

死な

呼ば

飲ま

掘ら

買わ

問わ

こ

epäsäänn.

Imperfective (general)

oki-

tabe-

kaka-

ika-

haga-

sasa-

mata-

shina-

yoba-

noma-

hora-

kawa-

towa-

ko-

epäsäänn.

Mizenkei (未然形)

起き

食べ

書こ

行こ

剥ご

射そ

待と

死の

呼ぼ

飲も

掘ろ

買お

問お

こ

し

Imperfective (volitional)

oki-

tabe-

kako-

iko-

hago-

saso-

mato-

shino-

yobo-

nomo-

horo-

kao-

too-

ko-

shi-

Ren'yōkei (連用形)

起き

食べ

書き

行き

剥ぎ

射し

待ち

死に

呼び

飲み

掘り

買い

問い

き

し

Continuative (-i)

oki

tabe

kaki

iki

hagi

sashi

machi

shini

yobi

nomi

hori

kai

toi

ki

shi

Ren'yōkei (連用形)

起き

食べ

書い

行っ

剥い

射し

待っ

死ん

呼ん

飲ん

掘っ

買っ

問う

き

し

Continuative (other)

oki-

tabe-

kai-

i_-

hai-

sashi-

ma_-

shin-

yon-

non-

ho_-

ka_-

tou-

ki-

shi-

Shūshikei (終止形)

起きる

食べる

書く

行く

剥ぐ

射す

待つ

死ぬ

呼ぶ

飲む

掘る

買う

問う

くる

する

Terminal

okiru

taberu

kaku

iku

hagu

sasu

matsu

shinu

yobu

nomu

horu

kau

tou

kuru

suru

Rentaikei (連体形)

起きる

食べる

書く

行く

剥ぐ

射す

待つ

死ぬ

呼ぶ

飲む

掘る

買う

問う

くる

する

Attributive

okiru

taberu

kaku

iku

hagu

sasu

matsu

shinu

yobu

nomu

horu

kau

tou

kuru

suru

Izenkei (已然形)

起きれ

食べれ

書け

行け

剥げ

射せ

待て

死ね

呼べ

飲め

掘れ

買え

問え

くれ

すれ

Classical Perfective

okire-

tabere-

kake-

ike-

hage-

sase-

mate-

shine-

yobe-

nome-

hore-

kae-

toe-

kure-

sure-

Meireikei (命令形)

起きよ

食べよ

書け

行け

剥げ

射せ

待て

死ね

呼べ

飲め

掘れ

買え

問え

こい

せよ

Imperatiivi (kirjak.)

okiyo

tabeyo

kake

ike

hage

sase

mate

shine

yobe

nome

hore

kae

toe

koi

seyo

Meireikei (命令形)

起きろ

食べろ

書け

行け

剥げ

射せ

待て

死ね

呼べ

飲め

掘れ

買え

問え

こい

しろ

Imperatiivi (puhek.)

okiro

tabero

kake

ike

hage

sase

mate

shine

yobe

nome

hore

kae

toe

koi

shiro

Ren'yōkei (連用形, i-muoto), shūshikei (終止形, loppu-/päätösmuoto), rentaikei (連体形, attribuuttimuoto) ja meireikei (命令形, imperatiivi/käskymuoto) voivat esiintyä itsenäisesti. Muut taivutusmuodot tarvitsevat vielä suffiksin.

Kompleksiset muodot

Muoto	Luokat	Vartalo	Suffiksi	Tulos on	Esim.
Passiivi 受動態	1, kuru	imperfective (general)	られる	shimo-1 verb	食べられる
	5	imperfective (general)	れる	shimo-1 verb	書かれる
	suru	epäsäänn.	epäsäänn.	shimo-1 verbi	される
Kausatiivi 使役態	1, kuru	imperfective (general)	させる or さす	shimo-1 verb	食べさせる
	5	imperfective (general)	せる or す	shimo-1 verb	書かせる
	suru	epäsäänn.	epäsäänn.	shimo-1 verb	させる or さす
Potentiaali 可能法	1	imperfective (general)	られる	shimo-1 verb	食べられる
	5, kuru, 1 (colloq.)	classical imperfective	る	shimo-1 verb	書ける, 起きれる
	suru	ei ole	ei ole		出来る (せる yhdistelmissä)

Muut muodot

Muoto	Luokat	Vartalo	Suffiksi	Tulos on	Esimerkkejä
Volitional	1, kuru, suru	imperfective (volitional)	よう	taivuttamaton	食べよう, こよう, しよう
	5	imperfective (volitional)	う	taivuttamaton	書こう, 話そう
Kielteinen	kaikki	imperfective (general)	ない	i-adjektiivi	食べない, 書かない, こない, しない
Kielteinen (vanhahtava)	kaikki	imperfective (general)	ぬ	taivuttamaton	食べぬ, 書かぬ
Negative Continuative (-zu)	1, 5, kuru	imperfective (general)	ず	taivuttamaton	食べず, 書かず, こず
	suru	epäsäänn.	epäsäänn.	taivuttamaton	せず
Negative Conjunctive (-naide)	kaikki	imperfective (general)	ないで	taivuttamaton	起きないで, 書かないで, こないで, しないで
Mennyt aika	1, kuru, suru, (ka,sa,ta,ra,wa)-5	continuative (other)	た	taivuttamaton	食べた, きた, した, 書いた, 行った, 話した, 待った, 作った, 払った, 問った
	(ga,na,ba,ma)-5	continuative (other)	だ	taivuttamaton	泳いだ, 死んだ, 読んだ, 飲んだ
Conjunctive (-te)	1, kuru, suru, (ka,sa,ta,ra,wa)-5	continuative (other)	て	taivuttamaton	食べて, きて, して, 書いて, 行って, 話して, 待って, 作って, 払って, 問って
	(ga,na,ba,ma)-5	continuative (other)	で	taivuttamaton	泳いで, 死んで, 読んで, 飲んで
Hypothetical (-ba)	kaikki	classical imperfective (hypothetical)	ば	taivuttamaton	起きれば, 書けば, くれば, すれば
Conditional (-tara)	1, kuru, suru, (ka,sa,ta,ra,wa)-5	continuative (other)	たら	taivuttamaton	食べたら, きたら, したら, 書いたら
	(ga,na,ba,ma)-5	continuative (other)	だら	taivuttamaton	泳いだら, 死んだら, 読んだら, 飲んだら

Currently incomplete

Suffixes to the continuative (-i) form

There are several suffixes that attach to the continuative (-i) form. These are some of the most common:

Muoto	Suffiksi	Tulos on	Esim.
Muodollinen (-masu)	ます	epäsäänn. verbi	行きます
Desire (-tai)	たい	i-adjektiivi	食べたい

Klassinen japani

Alla oleva taulukko näyttää klassisen japanin verbitaivutukset sekä vastaavat nykymuodot historiallisen kana-ortografian mukaisesti. Note the “school grammar” terminology and notion of verb forms.

動詞活用表 Taivutustaulukko

文語 (klassinen)									口語 (nykyjapani)
種類 taivutus- luokka	行 "rivi" t. loppu- konsonantti	語例 esimerkki- sana	未然 irrealis	連用 cont.	終止 terminal	連體 attrib.	已然 realis	命令 imperat.	種類 taivutus- luokka	行 "rivi" t. loppu- konsonantti	語例 esimerkki- sana	未然 irrealis	連用 cont.	終止 terminal	連體 attrib.	假定 hypot.	命令 imperat.
四段 yodan neliasteinen	カ行 -k-	行（ゆ）く yu.ku	か ka	き ki	く ku	く ku	け ke	け ke	四段 yodan neliasteinen	カ行 -k-	行（ゆ）く yu.ku	か ka	き ki	く ku	く ku	け ke	け ke
	ガ行 -g-	漕（こ）ぐ ko.gu	が ga	ぎ gi	ぐ gu	ぐ gu	げ ge	げ ge		ガ行 -g-	漕（こ）ぐ ko.gu	が ga	ぎ gi	ぐ gu	ぐ gu	げ ge	げ ge
	サ行 -s-	增（ま）す ma.su	さ sa	し si	す su	す su	せ se	せ se		サ行 -s-	增（ま）す ma.su	さ sa	し si	す su	す su	せ se	せ se
	タ行 -t-	打（う）つ u.tu	た ta	ち ti	つ tu	つ tu	て te	て te		タ行 -t-	打（う）つ u.tu	た ta	ち ti	つ tu	つ tu	て te	て te
	ハ行 -h-	思（おも）ふ omo.hu	は ha	ひ hi	ふ hu	ふ hu	へ he	へ he		ハ行 -h-	思（おも）ふ omo.hu	は ha	ひ hi	ふ hu	ふ hu	へ he	へ he
	バ行 -b-	飛（と）ぶ to.bu	ば ba	び bi	ぶ bu	ぶ bu	べ be	べ be		バ行 -b-	飛（と）ぶ to.bu	ば ba	び bi	ぶ bu	ぶ bu	べ be	べ be
	マ行 -m-	讀（よ）む yo.mu	ま ma	み mi	む mu	む mu	め me	め me		マ行 -m-	讀（よ）む yo.mu	ま ma	み mi	む mu	む mu	め me	め me
	ラ行 -r-	取（と）る to.ru	ら ra	り ri	る ru	る ru	れ re	れ re		ラ行 -r-	取（と）る to.ru	ら ra	り ri	る ru	る ru	れ re	れ re
ラ行変格 ra-hen r-epäsäännöllinen	ラ行 -r-	有（あ）り a.ri	ら ra	り ri	り ri	る ru	れ re	れ re		ラ行 -r-	有（あ）る a.ru	ら ra	り ri	る ru	る ru	れ re	れ re
ナ行変格 na-hen n-epäsäännöllinen	ナ行 -n-	死（し）ぬ si.nu	な na	に ni	ぬ nu	ぬる nuru	ぬれ nure	ね ne		ナ行 -n-	死（し）ぬ si.nu	な na	に ni	ぬ nu	ぬ nu	ね ne	ね ne
下一段 shimo-ichidan alempi yksiast.	カ行 -k-	蹴（け）る keru	け ke	け ke	ける keru	ける keru	けれ kere	けよ keyo		ラ行 -r-	蹴（け）る ke.ru	ら ra	り ri	る ru	る ru	れ re	れ re
下二段 shimo-nidan alempi kaksiast.	ア行 (a)	得（う） u	え e	え e	う u	うる uru	うれ ure	えよ eyo	下一段 shimo-ichidan alempi yksiast.	ア行 (a)	得（え）る eru	え e	え e	える eru	える eru	えれ ere	えよ eyo
	カ行 -k-	受（う）く u.ku	け ke	け ke	く ku	くる kuru	くれ kure	けよ keyo		カ行 -k-	受（う）ける u.keru	け ke	け ke	ける keru	ける keru	けれ kere	けよ keyo
	ガ行 -g-	上（あ）ぐ a.gu	げ ge	げ ge	ぐ gu	ぐる guru	ぐれ gure	げよ geyo		ガ行 -g-	上（あ）げる a.geru	げ ge	げ ge	げる geru	げる geru	げれ gere	げよ geyo
	サ行 -s-	寄（よ）す yo.su	せ se	せ se	す su	する suru	すれ sure	せよ seyo		サ行 -s-	寄（よ）せる yo.seru	せ se	せ se	せる seru	せる seru	すれ sure	せよ seyo
	ザ行 -z-	交（ま）ず ma.zu	ぜ ze	ぜ ze	ず zu	ずる zuru	ずれ zure	ぜよ zeyo		ザ行 -z-	交（ま）ぜる ma.zeru	ぜ ze	ぜ ze	ぜる zeru	ぜる zeru	ぜれ zere	ぜよ zeyo
	タ行 -t-	捨（す）つ su.tu	て te	て te	つ tu	つる turu	つれ ture	てよ teyo		タ行 -t-	捨（す）てる su.teru	て te	て te	てる teru	てる teru	てれ tere	てよ teyo
	ダ行 -d-	出（い）づ i.du	で de	で de	づ du	づる duru	づれ dure	でよ deyo		ダ行 -d-	出（で）る deru	で de	で de	でる deru	でる deru	でれ dere	でよ deyo
	ナ行 -n-	尋（たづ）ぬ tadu.nu	ね ne	ね ne	ぬ nu	ぬる nuru	ぬれ nure	ねよ neyo		ナ行 -n-	尋（たづ）ねる tadu.neru	ね ne	ね ne	ねる neru	ねる neru	ねれ nere	ねよ neyo
	ハ行 -h-	考（かんが）ふ kanga.hu	へ he	へ he	ふ hu	ふる huru	ふれ hure	へよ heyo		ハ行 -h-	考（かんが）へる kanga.heru	へ he	へ he	へる heru	へる heru	へれ here	へよ heyo
	バ行 -b-	調（しら）ぶ sira.bu	べ be	べ be	ぶ bu	ぶる buru	ぶれ bure	べよ beyo		バ行 -b-	調（しら）べる sira.beru	べ be	べ be	べる beru	べる beru	べれ bere	べよ beyo
	マ行 -m-	止（と）む to.mu	め me	め me	む mu	むる muru	むれ mure	めよ meyo		マ行 -m-	止（と）める to.meru	め me	め me	める meru	める meru	めれ mere	めよ meyo
	ヤ行 -y-	越（こ）ゆ ko.yu	え e	え e	ゆ yu	ゆる yuru	ゆれ yure	えよ eyo		ヤ行 -y-	越（こ）える ko.eru	え e	え e	える eru	える eru	えれ ere	えよ eyo
	ラ行 -r-	晴（は）る ha.ru	れ re	れ re	る ru	るる ruru	るれ rure	れよ reyo		ラ行 -r-	晴（は）れる ha.reru	れ re	れ re	れる reru	れる reru	れれ rere	れよ reyo
	ワ行 -w-	植（う）う u.u	ゑ we	ゑ we	う u	うる uru	うれ ure	ゑよ weyo		ワ行 -w-	植（う）ゑる u.weru	ゑ we	ゑ we	ゑる weru	ゑる weru	ゑれ were	ゑよ weyo
上一段 kami-ichidan ylempi yksiast.	カ行 -k-	著（き）る kiru	き ki	き ki	きる kiru	きる kiru	きれ kire	きよ kiyo	上一段 kami-ichidan ylempi yksiast.	カ行 -k-	著（き）る kiru	き ki	き ki	きる kiru	きる kiru	きれ kire	きよ kiyo
	ナ行 -n-	似（に）る niru	に ni	に ni	にる niru	にる niru	にれ nire	によ niyo		ナ行 -n-	似（に）る niru	に ni	に ni	にる niru	にる niru	にれ nire	によ niyo
	ハ行 -h-	干（ひ）る hiru	ひ hi	ひ hi	ひる hiru	ひる hiru	ひれ hire	ひよ hiyo		ハ行 -h-	干（ひ）る hiru	ひ hi	ひ hi	ひる hiru	ひる hiru	ひれ hire	ひよ hiyo
	マ行 -m-	見（み）る miru	み mi	み mi	みる miru	みる miru	みれ mire	みよ miyo		マ行 -m-	見（み）る miru	み mi	み mi	みる miru	みる miru	みれ mire	みよ miyo
	ヤ行 -y-	老（お）いる o.iru	い i	い i	いる iru	いる iru	いれ ire	いよ iyo		ヤ行 -y-	老（お）いる o.iru	い i	い i	いる iru	いる iru	いれ ire	いよ iyo
	ワ行 -w-	居（ゐ）る wiru	ゐ wi	ゐ wi	ゐる wiru	ゐる wiru	ゐれ wire	ゐよ wiyo		ワ行 -w-	居（ゐ）る wiru	ゐ wi	ゐ wi	ゐる wiru	ゐる wiru	ゐれ wire	ゐよ wiyo
上二段 kami-nidan ylempi kaksiast.	カ行 -k-	起（お）く o.ku	き ki	き ki	く ku	くる kuru	くれ kure	きよ kiyo		カ行 -k-	起（お）きる o.kiru	き ki	き ki	きる kiru	きる kiru	きれ kire	きよ kiyo
	ガ行 -g-	過（す）ぐ su.gu	ぎ gi	ぎ gi	ぐ gu	ぐる guru	ぐれ gure	ぎよ giyo		ガ行 -g-	過（す）ぎる su.giru	ぎ gi	ぎ gi	ぎる giru	ぎる giru	ぎれ gire	ぎよ giyo
	タ行 -t-	落（お）つ o.tu	ち ti	ち ti	つ tu	つる turu	つれ ture	ちよ tiyo		タ行 -t-	落（お）ちる o.tiru	ち ti	ち ti	ちる tiru	ちる tiru	ちれ tire	ちよ tiyo
	ダ行 -d-	恥（は）づ ha.du	ぢ di	ぢ di	づ du	づる duru	づれ dure	ぢよ diyo		ダ行 -d-	恥（は）ぢる ha.diru	ぢ di	ぢ di	じる ziru	じる ziru	じれ zire	ぢよ diyo
	ハ行 -h-	強（し）ふ si.hu	ひ hi	ひ hi	ふ hu	ふる huru	ふれ hure	ひよ hiyo		ハ行 -h-	強（し）ひる si.hiru	ひ hi	ひ hi	ひる hiru	ひる hiru	ひれ hire	ひよ hiyo
	バ行 -b-	亡（ほろ）ぶ horo.bu	び bi	び bi	ぶ bu	ぶる buru	ぶれ bure	びよ biyo		バ行 -b-	亡（ほろ）びる horo.biru	び bi	び bi	びる biru	びる biru	びれ bire	びよ biyo
	マ行 -m-	恨（うら）む ura.mu	み mi	み mi	む mu	むる muru	むれ mure	みよ miyo		マ行 -m-	恨（うら）みる ura.miru	み mi	み mi	みる miru	みる miru	みれ mire	みよ miyo
	ヤ行 -y-	悔（く）ゆ ku.yu	い i	い i	ゆ yu	ゆる yuru	ゆれ yure	いよ iyo		ヤ行 -y-	悔（く）いる ku.iru	い i	い i	いる iru	いる iru	いれ ire	いよ iyo
	ラ行 -r-	懲（こ）る ko.ru	り ri	り ri	る ru	るる ruru	るれ rure	りよ riyo		ラ行 -r-	懲（こ）りる ko.riru	り ri	り ri	りる riru	りる riru	りれ rire	りよ riyo
カ行変格 ka-hen k-epäsäännöllinen	カ行 -k-	來（く） ku	こ ko	き ki	く ku	くる kuru	くれ kure	こよ koyo	カ行変格 ka-hen k-epäsäännöllinen	カ行 -k-	來（く）る kuru	こ ko	き ki	くる kuru	くる kuru	くれ kure	こい koi
サ行変格 sa-hen s-epäsäännöllinen	サ行 -s-	爲（す） su	せ se	し si	す su	する suru	すれ sure	せよ seyo	サ行変格 sa-hen s-epäsäännöllinen	サ行 -s-	爲（す）る suru	せ se し si	し si	する suru	する suru	すれ sure	せよ seyo しろ siro
		講（かう）ず kau.zu	ぜ ze	じ zi	ず zu	ずる zuru	ずれ zure	ぜよ zeyo			講（かう）ずる kau.zuru	ぜ ze じ zi	じ zi	ずる zuru	ずる zuru	ずれ zure	ぜよ zeyo じろ ziro

Tässä käytetty rōmaji on Nihon-shiki-järjestelmän mukaista eikä aina kuvaa foneettista asua täsmällisesti.