Liite:Japanin kielen verbit

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wikipedia
Katso artikkeli Japanin kieli Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Nykyjapani[muokkaa]

Tämä osio käsittelee vain 1900-luvun lopun ja 2000-luvun japanin kielen muotoja. Perinteisen kieliopin termistö ja tulkinta ovat Shinkichi Hashimoton kehittämästä n.k. koulukieliopista (学校文法). Vaihtoehtoinen tulkinta ja termit ovat laajalti käytössä ulkomaalaisille suunnatuissa japanin kielen oppikirjoissa. Alla olevassa taulukossa verrataan verbimuotojen nimiä ja taivutusta perinteisessä ja vaihtoehtoisessa kieliopissa:

Perinteinen kielioppi Vaihtoehtoinen tulkinta
未然形 (mizenkei) = imperfekti- tai irrealis-muoto nai-muoto (ない形, nai-kei) miinus -nai, myös passiivin (受身形, ukemikei) ja kausatiivin (使役形, shiekikei) vartalo, sekä volitionaalin (意向形, ikōkei) ja potentiaalin (可能形, kanōkei) vartalo ennen supistumaa
連用形 (ren'yōkei) = jatko- tai vartalomuoto masu-muoto (ます形, masu-kei) miinus -masu, myös te-muodon (て形, te-kei) ja ta-muodon (た形, ta-kei) vartalo ennen supistumaa
終止形 (shūshikei) = terminal form perusmuoto (基本形, kihonkei) tai sanakirjamuoto (辞書形, jishokei)
連体形 (rentaikei) = attribuuttimuoto
仮定形 (kateikei) = hypoteettimuoto ba-muoto (ば形, ba-kei) tai konditionaali (条件形, jōkenkei) miinus -ba
命令形 (meireikei) = imperatiivi imperatiivi (命令形, meireikei) eli käskymuoto
五段活用 (godan katsuyō) = godan eli viisiasteinen taivutus 1. verbiryhmä, u-verbit, eli konsonanttivartaloiset verbit
上一段活用 (kami ichidan katsuyō) = kami ichidan eli ylempi yksiasteinen taivutus 2. verbiryhmä, ru-verbit, eli vokaalivartaloiset verbit
下一段活用 (shimo ichidan katsuyō) = shimo ichidan eli alempi yksiasteinen taivutus
カ行変格活用 (ka-gyō henkaku katsuyō) = k-epäsäännöllinen taivutus 3. ryhmä eli epäsäännölliset verbit
サ行変格活用 (sa-gyō henkaku katsuyō) = s-epäsäännöllinen taivutus

Taivutusluokat[muokkaa]

Perinteisen kieliopin mukaan nykyjapanissa on viisi verbitaivutusluokkaa: godan (viisiasteinen), kami ichidan (ylempi yksiasteinen), shimo ichidan (alempi yksiasteinen), ka-gyō henkaku (k-epäsäännöllinen), ja sa-gyō henkaku (s-epäsäännöllinen). Useimmat suomenkieliset lähteet yksinkertaistavat ne kolmeen: 1. ryhmä (konsonanttivartaloiset, godan-verbit), 2. ryhmä (vokaalivartaloiset, ichidan-verbit), ja 3. ryhmä (epäsäännölliset). Kirjassa Elävää japania Junichiro Okura käyttää 1. ryhmästä nimitystä "täydellisesti taipuvat verbit", 2. ryhmästä "epätäydellisesti taipuvat verbit" ja 3. ryhmästä "täysin poikkeavasti taipuvat verbit". Ensimmäiset kaksi ryhmää tunnetaan myös u- ja ru-verbeinä niiden sanakirjamuodon (ei-menneen muodon) päätteen mukaan.

Viisiasteiset (五段 godan)[muokkaa]

Viisiasteiset (五段 godan) on konsonanttivartaloisten verbien luokka, ja se on japanilaisperäisillä sanoilla mitaten suurin verbiluokka. Vartalonloppuisiin konsonantteihin kuuluvat -k, -g, -s, -t, -n, -b, -m, -r ja -w. Sanakirjamuoto tehdään lisäämällä vartalon loppuun -u, jolloin niistä tulee ku (く), gu (ぐ), su (す), tsu (つ), nu (ぬ), bu (ぶ), mu (む), ru (る) ja u (う). Perinteisesti vartalon viimeistä konsonanttia on pidettynä taipuvan jälkiliitteen osana, joten verbi kuten 書く (kaku, 'kirjoittaa') segmentoidaan (ka-ku), missä taipuva osa on -ku. Koska vartalonloppuisella konsonantilla on toisinaan oma roolinsa taivutusparadigmassa, merkitsemme sen alla olevaan taulukkoon.

Sanakirjamuoto Vartalo 未然形
mizenkei
連用形
ren'yōkei
終止形
shūshikei
連体形
rentaikei
仮定形
kateikei
命令形
meireikei
Volitionaali1 音便
onbin-muodot
Huom.
kaku
書く
kak- kaka-
kaki
kaku
kaku
kake-
kake
ka
こう
kaita, kaite
いた・かいて
oyogu
泳ぐ
oyog- oyoga-
およ
oyogi
およ
oyogu
およ
oyogu
およ
oyoge-
およ
oyoge
およ
oyo
およごう
oyoida, oyoide
およいだ・およいで
hanasu
話す
hanas- hanasa-
はな
hanashi
はな
hanasu
はな
hanasu
はな
hanase-
はな
hanase
はな
hana
はなそう
hanashita, hanashite
はなした・はなして
matsu
待つ
mat- mata-
machi
matsu
matsu
mate-
mate
ma
とう
matta, matte
った・まって
shinu
死ぬ
sin- shina-
shini
shinu
shinu
shine-
shine
shi
のう
shinda, shinde
んだ・しんで
asobu
遊ぶ
asob- asoba-
あそ
asobi
あそ
asobu
あそ
asobu
あそ
asobe-
あそ
asobe
あそ
aso
あそぼう
asonda, asonde
あそんだ・あそんで
yasumu
休む
yasum- yasuma-
やす
yasumi
やす
yasumu
やす
yasumu
やす
yasume-
やす
yasume
やす
yasu
やすもう
yasunda, yasunde
やすんだ・やすんで
kaeru
帰る
kaer- kaera-
かえ
kaeri
かえ
kaeru
かえ
kaeru
かえ
kaere-
かえ
kaere
かえ
kae
かえろう
kaetta, kaette
かえった・かえって
iu
言う
iw- iwa-
ii
iu
iu
ie-
ie
iō
おう
itta, itte
った・いって
2
Erityistaivutus (aukkokohdat menevät säännöllisesti)
iku
行く
ik- itta, itte
った・いって
行く iku-verbistä “mennä”
kudasaru
下さる
kudasar- kudasari, kudasai(-masu)
くださ, くださ(ます)
kudasai
くださ
Kunnioittavista verbeistä いらっしゃる irassharu, 仰る ossharu, 下さる kudasaru, なさる nasaru, ござる gozaru
tou
問う
tow- touta, toute
とうた・とうて
Verbeistä 問う tou “kysyä” ja 請う kou “pyytää, anoa”
Huom.
  1. Jotkut versiot katsuyōkei-järjestelmästä listaavat volitionaalimuotojen kuten kakou alkuosan (esim. kako-) vaihtoehtoisena 未然形 mizenkei-muotona, kun taas jotkut listaavat sen seitsemäntenä katsuyōkei-muotona. Tämän muodon ou-pääte kirjoitetaan historiallisessa kana-ortografiassa (歴史的仮名遣い) au:na (esim. yasumou onkin やすまう), mikä heijastaa sen historiallista eriytymistä.
  2. Historiallisesti kaikkien sellaisten verbien w-pääte oli -p. Siksi historiallisessa kana-ortografiassa (歴史的仮名遣い) esimerkiksi いう kirjoitetaan いふ, ja sen kuusi katsuyōkei-muotoa ovat いは, いひ, いふ, いふ, いへ, いへ.

Ylemmät yksiasteiset (上一段 kami ichidan)[muokkaa]

Ylempien yksiasteisten (上一段 kami ichidan) verbien luokka sisältää säännöllisiä verbejä, joiden vartalo on i-loppuinen. Sanakirjamuoto saadaan liittämällä verbin vartaloon ru-pääte, minkä lopputulos on i-rivin hiragana + ru (る). Perinteisesti vartalon viimeistä tavua (Ci) on pidetty taivutuspäätteen osana, joten esimerkiksi 借りる (kariru, 'lainata') segmentoidaan (ka-riru), taivutuspäätteen ollessa -riru. (Jos vartalossa on vain yksi tavu, koko sanasta tulee yhtä taivutuspäätettä.) Koska vartalon viimeinen tavu ei vaikuta taivuttamiseen millään tavalla, se on jätetty pois alla olevasta paradigmasta.

Sanakirjamuoto Vartalo 未然形
mizenkei
連用形
ren'yōkei
終止形
shūshikei
連体形
rentaikei
仮定形
kateikei
命令形
meireikei1
miru
見る
mi- mi-
mi
miru
miru
mire-
miro, miyo
, み
Huom.
  1. -ro on puhekielen imperatiivi ja -yo kirjakielen.

Alemmat yksiasteiset (下一段 shimo ichidan)[muokkaa]

Alempien yksiasteisten (下一段 shimo ichidan) verbien luokka sisältää säännöllisiä verbejä, joiden vartalo on -e-loppuinen. Sanakirjamuoto saadaan liittämällä verbin vartaloon ru-pääte, minkä lopputulos on e-rivin kana + ru (る). Perinteisesti vartalon viimeistä tavua (Ce) on pidetty taivutuspäätteen osana, joten esimerkiksi 食べる (taberu, 'syödä') segmentoidaan (ta-beru), taivutuspäätteen ollessa -beru. (Jos vartalossa on vain yksi tavu, koko sanasta tulee yhtä taivutuspäätettä.) Koska vartalon viimeinen tavu ei vaikuta taivuttamiseen millään tavalla, se on jätetty pois alla olevasta paradigmasta.

Sanakirjamuoto Vartalo 未然形
mizenkei
連用形
ren'yōkei
終止形
shūshikei
連体形
rentaikei
仮定形
kateikei
命令形
meireikei1
deru
出る
de- de-
de
deru
deru
dere-
dero, deyo
, で
Huom.
  1. -ro on puhekielen imperatiivi ja -yo kirjakielen. Verbin くれる kureru “antaa” imperatiivimuoto on epäsäännöllinen, くれ kure.

k-epäsäännölliset (カ行変格 ka-gyō henkaku)[muokkaa]

Tähän verbiluokkaan kuuluu epäsäännöllinen verbi 来る (kuru, 'tulla').

Sanakirjamuoto 未然形
mizenkei
連用形
ren'yōkei
終止形
shūshikei
連体形
rentaikei
仮定形
kateikei
命令形
meireikei
kuru
来る
ko-
ki
kuru
くる
kuru
くる
kure-
くれ
koi
こい

s-epäsäännölliset (サ行変格 sa-gyō henkaku)[muokkaa]

Tähän verbiluokkaan kuuluu epäsäännöllinen verbi する (suru, 'tehdä'). Huomaa, että sen suppletive potential muoto on できる (dekiru, 'pystyä'). When used as a light verb, sen avulla muodostetaan yleensä taipumattomista sanoista verbejä kuten esimerkiksi 勉強する (benkyō suru, 'opiskella') tai びっくりする (bikkuri suru, 'säikähtää'), jolloin verbin taivutus on sama. Jotkin surun sisältävät verbit (yleensä yksittäinen kanji + suru) kuitenkin taipuvat eri tavalla: 1) verbien, joissa suru tulee /Q/:n (sokuonin) jälkeen (kuten する (tassuru)), kausatiivi- ja passiivimuodot ovat erilaiset; 2) verbeillä, joissa suru tulee soinnillisena moranasaalin jälkeen, kuten ずる (ronzuru), on hybriditaivutus, jossa vaihtelevat s-epäsäännöllinen -zuru ja kami ichidan -jiru; ja 3) joillain verbeillä, joissa suru tulee i:n tai ku:n jälkeen, kuten する (aisuru), on hybriditaivutus s-epäsäännöllisen -surun ja godan-verbeihin kuuluvan -sun välillä.[1]

Verbi ja konteksti 未然形 mizenkei1 連用形 ren'yōkei 終止形 shūshikei 連体形 rentaikei 仮定形 kateikei 命令形 meireikei2
passiivi
~(ら)れる
kausatiivi
~(さ)せる
kielteinen
~ない
volitionaali
~(よ)う
する suru, substantiivi + する suru sareru
れる
saseru
せる
shinai
ない
shi
よう
shi
suru
する
suru
する
sure
すれ
seyo, shiro
せよ, しろ
yksittäinen kanji, joka päättyy /Q/:hun + する suru
e.g. 達する tassuru
serareru, shirareru
られる, られる
shisaseru
させる
shinai
ない
shi
よう
shi
suru
する
suru
する
sure
すれ
seyo, shiro
せよ, しろ
yksittäinen kanji, joka päättyy /n/- tai /ŋ/-äänteeseen + ずる zuru
esim. 論ずる ronzuru
jirareru, zerareru
られる, られる
jisaseru
させる
jinai
ない
ji
よう
ji
zuru, jiru
ずる, じる
zuru, jiru
ずる, じる
zure, jire
ずれ, じれ
zeyo, jiro
ぜよ, じろ
single kanji ending in i or ku + する suru
e.g. 愛する aisuru
sareru
れる
saseru
せる
sanai, shinai
ない, ない
shi,
よう,
shi
suru, su
する,
suru, su
する,
sure, se
すれ,
seyo, shiro, se
せよ, しろ,
Huom.
  1. When used with older auxiliaries such as the negative ぬ -nu, the older mizenkei, se- (ze- for zuru) is used.
  2. -ro on puhekielen imperatiivi ja -yo kirjakielen.

Taivutetut muodot[muokkaa]

Japanin perinteisessä kieliopissa verbeillä on kuusi kantamuotoa (活用形 katsuyōkei), joista niiden useimmat taivutusmuodot voidaan johtaa. Ne löytyvät alla olevasta listasta.

活用形 katsuyōkei Vartalo? Taivutettu muoto?
未然形 (mizenkei, irrealis) On Ei
連用形 (ren'yōkei, jatko- tai vartalomuoto) On On
終止形 (shūshikei, conclusive) Ei On
連体形 (rentaikei, adnominal) Ei On
仮定形 (kateikei, hypothetical) On Ei
命令形 (meireikei, imperatiivi) Ei On

Huom. 未然形 mizenkei “irrealis” on nimetty sen klassisessa japanissa -ba:n kanssa esiintyneen käytön mukaan: kakaba “jos kirjoittaa”, realis-muotoon verrattuna kakeba “kun, koska kirjoittaa”. Tätä kantaa käytetään kielteisen muodon, passiivin, kausatiivin ja volitionaalin muodostamiseen. 連用形 ren'yōkei is named in reference to its use followed by 用言 yōgen “inflecting words”. It is the infinitive as an inflected form, and also a stem used to form some inflected forms as well as compound verbs. 終止形 shūshikei is the conclusive, and is also the “plain” or “dictionary form” in which verbs are generally cited. 連体形 rentaikei is named in reference to its use followed by 体言 taigen “non-inflecting words”. It is the adnominal, also used to conclude a clause modifying a noun. In modern Japanese the shūshikei always has the same shape as the rentaikei, but in Classical Japanese it does not for some classes. 仮定形 kateikei “hypothetical” is a stem only used with -ba to form the provisional conditional. 命令形 meireikei is the imperative.


There are a large number of suffixes that can follow verbs to express grammatical categories in Japanese, and this section deals with suffixes that are not verbs themselves. Huomaa, että verbiä voi taivuttaa monta kertaa päätteitä lisäämällä, esim. 食べる (taberu, syödä) kausatiiviin 食べさせる (tabesaseru, pakottaa syömään / antaa syödä), sitten kohteliaaseen muotoon 食べさせます (tabesasemasu) ja lopulta kielteiseen muotoon 食べさせません (tabesasemasen, ei pakota syömään / ei anna syödä). Näin ollen verbin taivutusmuotojen todellinen määrä voi olla hyvin suuri. Yleisimmät yhden tason taivutetut muodot löytyvät alla olevasta listasta:

k-, g- ja s-vartaloisten godan-verbien paradigma
Esimerkkisana 書く kak- 泳ぐ oyog- 話す hanas-
Mizenkei vartalo kaka- およ oyoga- はな hanasa-
 Kielteinen  かかない kakanai  およがない oyoganai  はなさない hanasanai
 Passiivi  かかれる kakareru  およがれる oyogareru  はなされる hanasareru
 Kausatiivi  かかせる kakaseru  およがせる oyogaseru  はなさせる hanasaseru
Ren'yōkei kaki およ oyogi はな hanashi
 Kohtelias  かきます kakimasu  およぎます oyogimasu  はなします hanashimasu
 Desiderative  かきたい kakitai  およぎたい oyogitai  はなしたい hanashitai
 Evidential  かきそう kaki  およぎそう oyogi  はなしそう hanashi
Onbin-vartalo kai- およ oyoi- (< ĩ-) (= ren'yōkei)
 Mennyt  かい kaita  およい oyoida  はなし hanashita
 -tara konditionaali  かいたら kaitara  およいだら oyoidara  はなしたら hanashitara
 Representative  かいたり kaitari  およいだり oyoidari  はなしたり hanashitari
 Conjunctive or -te form  かい kaite  およい oyoide  はなし hanashite
Ei-mennyt (= shūshikei = rentaikei) kaku およ oyogu はな hanasu
-ba konditionaali (kateikei-vartalosta) けば kakeba およげば oyogeba はなせば hanaseba
Potentiaali kakeru およ oyogeru はな hanaseru
Imperatiivi (= meireikei) kake およ oyoge はな hanase
Volitionaali (vaihtoehtoisesta mizenkei-vartalosta) こう ka およごう oyo はなそう hana
Huom.
  • 行く-verbillä (iku) on epäsäännöllinen onbin-vartalo iQ-, joten sen mennyt muoto on いった (itta), konjunktiivi on いって (itte) jne. Muuten se on säännöllinen, k-vartaloinen godan-verbi.
m-, n-, ja b-vartaloisten godan-verbien paradigma
Esimerkkisana 読む yom- 死ぬ shin- 呼ぶ yob-
Mizenkei stem yoma- shina- yoba-
 Negative  よまない yomanai  しなない shinanai  よばない yobanai
 Passive  よまれる yomareru  しなれる shinareru  よばれる yobareru
 Causative  よませる yomaseru  しなせる shinaseru  よばせる yobaseru
Ren'yōkei yomi shini yobi
 Polite  よみます yomimasu  しにます shinimasu  よびます yobimasu
 Desiderative  よみたい yomitai  しにたい shinitai  よびたい yobitai
 Evidential  よみそう yomi  しにそう shini  よびそう yobi
Onbin stem yoN- shiN- yoN-
 Past  よん yonda  しん shinda  よん yonda
 -tara conditional  よんだら yondara  しんだら shindara  よんだら yondara
 Representative  よんだり yondari  しんだり shindari  よんだり yondari
 Conjunctive or -te form  よん yonde  しん shinde  よん yonde
Nonpast (= shūshikei = rentaikei) yomu shinu yobu
-ba conditional (from kateikei stem) めば yomeba ねば shineba べば yobeba
Potential yomeru shineru yoberu
Imperative (= meireikei) yome shine yobe
Volitional (from alt. mizenkei stem) もう yo のう shi ぼう yo
t-, r- ja w-vartaloisten godan-verbien paradigma
Esimerkkisana 立つ tat- 帰る kaer- 買う kaw-
Mizenkei-vartalo tata- かえ kaera- kawa-
 Kielteinen  たたない tatanai  かえらない kaeranai  かない kawanai
 Passiivi  たたれる tatareru  かえられる kaerareru  かれる kawareru
 Kausatiivi  たたせる tataseru  かえらせる kaeraseru  かせる kawaseru
Ren'yōkei tachi かえ kaeri kai
 Kohtelias  たちます tachimasu  かえります kaerimasu  かます kaimasu
 Desiderative  たちたい tachitai  かえりたい kaeritai  かたい kaitai
 Evidential  たちそう tachi  かえりそう kaeri  かそう kai
Onbin-vartalo taQ- かえ kaeQ- kaQ-
 Mennyt  たっ tatta  かえっ kaetta  かっ katta
 -tara conditional  たったら tattara  かえったら kaettara  かったら kattara
 Representative  たったり tattari  かえったり kaettari  かったり kattari
 Conjunctive or -te form  たっ tatte  かえっ kaette  かっ katte
Ei-mennyt (= shūshikei = rentaikei) tatsu かえ kaeru kau
ba-konditionaali (kateikei-vartalosta) てば tateba かえれば kaereba kaeba
Potential tateru かえ kaereru kaeru
Imperative (= meireikei) tate かえ kaere kae
Volitionaali (vaihtoeht. mizenkei-vartalosta) とう ta かえろう kae おう kaō
Huom.
  1. Kunnioittavien verbien いらっしゃる (irassharu), 仰る (ossharu), 下さる (kudasaru), なさる (nasaru), ござる (gozaru) imperatiivimuodot ja ren'yōkei-vartalot, joita käytetään ます:n (-masu) kanssa, ovat epäsäännöllisiä. Ne muodostetaan vaihtamalla -r -i:ksi (säännnöllisen ren'yōkein -ri:n ja imperatiivin -re:n sijaan). Muuten ne ovat säännöllisiä r-vartaloisia godan-verbejä.
  2. The verb ある (aru: olla jssk, olla olemassa) has the suppletive negative form ない (nai: olematon, ei-oleva), joka on adjektiivi. Muuten se on säännöllinen r-vartaloinen godan-verbi.
  3. Verbeillä 問う (tou) ja 請う (kou) on epäsäännölliset onbin-vartalot, jotka muodostetaan by changing the -w to a lengthening mora. Siksi näiden mennyt muoto on とうた (tōta), こうた (kōta), konjunktiivi eli te-muoto on とうてtōte), こうて (kōte), jne. Muulloin ne ovat säännöllisiä, w-vartaloisia godan-verbejä.
Kami-ichidan- ja shimo-ichidan-verbien paradigma
Esimerkkisana 見る mi- 出る de-
Kanta (= mizenkei = ren'yōkei) mi de
 Kielteinen  みない minai  でない denai
 Passiivi  みられる mirareru  でられる derareru
 Kausatiivi  みさせる misaseru  でさせる desaseru
 Kohtelias  みます mimasu  でます demasu
 Desiderative  みたい mitai  でたい detai
 Evidential  みそう mi  でそう de
 Mennyt  み mita  で deta
 tara-konditionaali  みたら mitara  でたら detara
 Representative  みたり mitari  でたり detari
 Konjunktiivi eli te-muoto  み mite  で dete
Ei-mennyt (= shūshikei = rentaikei) miru deru
ba-konditionaali (kateikei-vartalosta) れば mireba れば dereba
Potentiaali られる mirareru
れる mireru (ei standardi)
られる derareru
れる dereru (ei standardi)
Imperatiivi (= meireikei) miro (puhek.)
miyo (kirjak.)
dero (puhek.)
deyo (kirjak.)
Volitionaali (mizenkei-vartalosta) よう mi よう de
Huom.
Verbillä くれる (kureru, 'antaa') on epäsäännöllinen käskymuoto くれ (kure). Muuten se on säännöllinen shimo-ichidan-verbi.
k-epäsäännöllisen verbin 来る (kuru: tulla) paradigma
Sana 来る kuru
Mizenkei vartalo ko-
 Kieleteinen  こない konai
 Passiivi  こられる korareru
 Kausatiivi  こさせる kosaseru
Ren'yōkei ki
 Kohtelias  きます kimasu
 Desiderative  きたい kitai
 Evidential  きそう ki
 Mennyt  き kita
 tara-konditionaali  きたら kitara
 Representative  きたり kitari
 Konjunktiivi eli te-muoto  き kite
Ei-mennyt (= shūshikei = rentaikei) くる kuru
ba-konditionaali (from kateikei stem) くれば kureba
Potentiaali られる korareru
れる koreru (ei normien mukainen))
Imperatiivi (= meireikei) こい koi (puhek.)
こよ koyo (kirj.)
Volitionaali (from mizenkei stem) こよう koyō
s-epäsäännöllisen する-verbin (suru, 'tehdä') paradigma[1] (aukkokohdat menevät säännöllisesti)
Word m. suru (regular) m. tassuru m. ronzuru m. aisuru
Mizenkei stem sa-
se- (vanhahtava)
shi-
se-
shi-
ji-
ze-
あい aisa-
あい aishi-
 Negative  しない shinai  じない jinai  さない sanai
 しない shinai
 Passive  される sareru  せられる serareru
 しられる shirareru
 じられる jirareru
 ぜられる zerareru
 Causative  させる saseru  しさせる shisaseru  じさせる jisaseru
Ren'yōkei shi ji
 Polite  します shimasu  じます jimasu
 Desiderative  したい shitai  じたい jitai
 Evidential  しそう shi  じそう ji
 Past  し shita  じ jita
 -tara conditional  したら shitara  じたら jitara
 Representative  したり shitari  じたり jitari
 Conjunctive or -te form  し shite  じ jite
Nonpast (= shūshikei = rentaikei) する suru ずる zuru
じる jiru
する suru
su
-ba conditional (from kateikei stem) すれば sureba ずれば zureba
じれば jireba
すれば sureba
せば seba
Potential できる dekiru = passive seru
Imperative (= meireikei) しろ shiro (puhek.)
せよ seyo (kirj.)
じろ jiro (puhek.)
ぜよ zeyo (kirj.)
しろ shiro (puhek.)
せよ seyo (kirj.)
se
Volitional (from mizenkei stem) しよう shiyō じよう jiyō しよう shiyō
そう

When there are several auxiliaries following a verb, ne yleensä ovat tässä järjestyksessä:

  • Kausatiivi -seru ~ -saseru
  • Passiivi/spontaneous/kunnioittava(/potentiaali) -reru ~ -rareru (~ -eru)
  • Desiderative -tai (jos tämä pääte on läsnä, loput taivutuksesta muuttuu i-adjektiivin kaltaiseksi)
  • Kohtelias -masu
  • Kielteinen -nai, -nu ~ -n
  • Evidential -sō (jos tämä pääte on läsnä, loput taivutuksesta muuttuu na-adjektiivin kaltaiseksi; ei käytetä -masu:n kanssa)
  • Suffixes expressing obligatory categories

Kausatiivi- ja passiivimuotoja taivutetaan shimo-ichidanin mukaan. The desiderative auxiliary -tai taipuu kuten adjektiivi. The evidential -sō behaves like a nominal. The other two non-final auxiliaries, kohtelias -masu ja kielteinen -nai, taipuvat seuraavasti:

Paradigm of the polite auxiliary ます (masu) ~ まする (masuru (harvinainen))
Auxiliary ます masu
Mizenkei stem ませ mase-
ましょ masho-
 Kielteinen  ませ masen
  Mennyt kielteinen   ませんでした masen deshita
Ren'yōkei まし mashi (käytetään vain vartalona)
 Mennyt  まし mashita
 tara-konditionaali  ましたら mashitara (super-polite)
 Konjunktiivi eli te-muoto  まし mashite (super-polite)
Ei-mennyt (= shūshikei = rentaikei) ます masu (adnominal use is super-polite)
まする masuru (harvinainen)
ba-konditionaali (from kateikei stem) ますれば masureba (super-polite)
ませば maseba (harvinainen)
Imperatiivi (= meireikei) ませ mase (vain joidenkin kunnioittavien verbien kanssa)
まし mashi (ditto, rare)
Volitionaali (from alt. mizenkei stem) しょう mashō
Paradigm of the negative auxiliaries ない (nai) and ぬ (nu) ~ ん (n)
Auxiliary ない nai nu ~ ん n
Mizenkei stem なかろ nakaro-
Ren'yōkei なく naku (adverbiaali)
なかっ nakaQ- (vartalo)
zu (adverbiaali)
 Mennyt  なかっ nakatta
 -tara conditional  なかったら nakattara
 Representative  なかったり nakattari
 Conjunctive or -te form  なく nakute
 ない naide
Evidential そう na
なさそう nasa
Nonpast (= shūshikei = rentaikei) ない nai nu
n
-ba conditional (from kateikei stem) なければ nakereba ねば neba
Volitional (from mizenkei stem) かろう nakarō
Huom.
  • Naihin (ない) verrattuna nu (ぬ) on vanhanaikaisempi, kun taas ん n voi olla puhekielinen, vanhanaikainen tai murteellinen (paitsi masun (ます) jälkeen, missä se on pakollinen).
  • Konjunktiivimuodoilla なくて nakute ja ないで naide on eri käyttötarkoitukset: when linking verbs, the former simply joins two clauses while the latter means "without", equivalent to ずに zu ni. The former is used with the conditional particle は wa and the concessive particle も mo, kun taas jälkimmäistä käyetään apuverbien kuten もらい:n (morai), ください:n (kudasai) ja ほしい:n (hoshii) kanssa, esim. 言わなくていい iwanakute mo ii (ei tarvitse sanoa), 言わないでください iwanaide kudasai (älä sano sitä, ole hyvä).
  • As with i-adjectives, the volitional なかろう nakarō is now largely replaced by ない nai + だろう darō.

Perustaivutusmuodot[muokkaa]

Tässä on ensimmäinen taivutusmuotojen sarja, mikä oppikirjoissa yleensä opetetaan.

Lyhyet muodot
Muoto Konjugaatio kaku 書く (kanta kak-) miru 見る (kanta mi-)
Ei-mennyt shūshikei / rentaikei kaku
かく
miru
みる
Mennyt ren'yōkei + -ta
(godan-verbeillä äänteenmuutoksia)
kaita
かいた
mita
みた
Kielteinen ei-mennyt mizenkei + -nai kakanai
かかない
minai
みない
Kielteinen mennyt mizenkei + -nakatta kakanakatta
かかなかった
minakatta
みなかった
Kohteliaat muodot
Muoto Konjugaatio kaku 書く (kanta kak-) miru 見る (kanta mi-)
Ei-mennyt ren'yōkei + -masu kakimasu
かきます
mimasu
みます
Mennyt ren'yōkei + -mashita kakimashita
かきました
mimashita
みました
Kielteinen ei-mennyt ren'yōkei + -masen kakimasen
かきません
mimasen
みません
Kielteinen mennyt ren'yōkei + -masen deshita kakimasen deshita
かきませんでした
mimasen deshita
みませんでした

Huom. Verbin aru (ある, 'olla, olla olemassa') kielteistä muotoa ei muodosteta tällä tavalla. Sen kielteisenä vastineena käytetään adjektiivia nai (ない, 'olematon, ei-oleva') ja kohtelias kielteinen muoto on nai desu ないです tai arimasen ありません.

Kaikki nämä muodot voivat esiintyä lauseen predikaatin paikalla (eli lopussa, missä se on shūshikei-muoto).

アリス毎日コーヒー飲む / 飲みます。 (アリス は まいにち コーヒー を のむ / のみます。) Alice juo kahvia joka päivä.
アリス電話番号知らない / 知りません。 (アリス の でんわばんごう を しらない / しりません。) En tiedä Alicen puhelinnumeroa.
昨日友達来た / 来ました。 (きのう、ともだち が いえ に きた / きました。) Eilen ystäviä tuli kotiini.
先週働かなかった / 働きませんでしたか。 (せんしゅう はたらかなかった / はたらきません でした か。) Etkö työskennellyt viime viikolla?

Lyhyitä muotoja voi käyttää myös substantiivin määreenä tai substantiivin attribuuttilausekkeen predikaatin paikalla. Silloin se on ennen substantiivia (missä se on perinteisen kieliopin rentaikei-muoto):

明日乗る飛行機 ((わたし が あした のる ひこうき) lentokone, johon minä nousen huomenna (kirj. huomenna-minun-nousemani lentokone)
子供いない夫婦 (こども の いない ふうふ) aviopari, jolla ei ole lapsia (kirj. lapsia-ei-oleva aviopari.)
トムが昨日買ったパソコン (トム が きのう かった パソコン) tietokone, jonka Tom osti eilen (kirj. Tomin-eilen-ostama tietokone.)
トップ10に入らなかった言葉 (トップ 10 に はいらなかった ことば) sanat, jotka eivät päässeet to-10:een (kirj. top-10:een sisäänmenemättömät sanat.)

Infinitiivi[muokkaa]

Infinitiiviä (= ren'yōkeitä) voi käyttää substantiivien johtamisen ja yhdysverbien muodostamisen lisäksi virkkeen sisäisissä predikaateissa (ei virkkeen lopussa) kuten te-muotoa puhekielessä.

君が歌い、僕は踊る (きみ が うたい、ぼく は おどる, Sinä laulat; minä tanssin.)

Tätä kutsutaan ren'yō chūshiksi (連用中止) ja sitä käytetään enimmäkseen kirjakielessä. Nämä virkkeen keskelle sijoittuvat predikaatit eivät taivu aikamuodossa eivätkä kohteliaisuusmuodoissa. Iru いる “olla” tässä positiossa korvataan yleensä sen nöyrällä muodolla oru (おる), joka on taivutettu ren'yōkeihin: ori おり.

Toinen infinitiivin käyttökohde on rakenne verbi/lauseke + ni + liikeverbi.

遊びに来たぜ。 あそび に きた ぜ。 Tulin leikkimään (t. käymään).
午後荷物取りに行きます。 ごご、にもつ を とり に いきます。 Menen hakemaan matkatavarani iltapäivällä.

Tietynlaisia yhdistelmäverbejä voi muodostaa liittämällä sanan verbin jatkomuotoon, esimerkiksi: ~やすい (-yasui, 'helppo [tehdä]'), ~| (-kata, 'tapa tehdä jtn]'), ~返す (-kaesu, 'tehdä jtn uudestaan'). Muita rakenteita ovat mm. ~たい (-tai, 'haluta tehdä jtn'), ~ながら (-nagara, 'samalla kun tekee jtn'), ~なさい (-nasai, 'teepä jtn') (käytetään vain kavereiden kesken tai hierarkiassa alemmille ihmisille), ~そうだ (-sō da, 'vaikuttaa olevan tekemäisillään jtn').

て:n avulla muodostettu konjunktiivimuoto[muokkaa]

The conjunctive or te form is spinoff of the continuative form by attaching the particle to it. For godan (five-grade) verbs, the same kinds of sound changes with ~た applies. The particle can be used to link several predicates together, as illustrated below:

アリスは毎晩帰ってテレビ見ます。 アリス は まいばん いえ へ かえって、テレビ を みます。 Alice tulee kotiin ja katsoo TV:tä joka ilta.
昨日図書館行って勉強しました。 きのう としょかん へ いって、べんきょう しました。 Eilen menin kirjastoon ja opiskelin.

Lauseen lopussa se on kevyt käsky:

助けてたすけてAuta! / Apua!
ゆっくりしていってね! ゆっくり して いって ね! Take it easy!

Hyvin usein tämä muoto esiintyy tietynlaisten rakenteiden osana: ~てから (jonkin tekemisen jälkeen), ~て(いい) (saa tehdä jotain), ~てだめ/いけない/ならない (ei saa tehdä jotain), ~て下さい (ole hyvä ja tee jotain), ~ている (olla tekemässä jotain), ~てある (olla jossain tilassa, esim. olla avattuna), ~てばかり (tehdä aina jotain), ~てあげる (tehdä jotain jonkun muun hyväksi), ~てくれる (tehdä jotain minun hyväkseni), ~てもらう (saada jokin palvelus joltakulta), ~ておく (tehdä jotain etukäteen valmiiksi), ~てしまう (tehdä jotain täysin/vahingossa), ~てみる (yrittää tehdä jotain), jne. Kun te-muodon perään on yhdistetty liikeverbi kuten 行く (いく) tai 来る (くる), verbin perusmerkitykseen lisätään suunta (esim. 帰る = "palata kotiin", 帰っていく = "mennä kotiin", kun taas 帰ってくる on "tulla kotiin"), ja suunnat voidaan käsittää myös abstraktisti (tulevaisuutta kohti, nykyhetkeen asti, saavuttaa jokin tila jne.)

Imperatiivimuoto[muokkaa]

Kunnioittavien verbien imperatiivi (命令形) on usein epäsäännöllinen; muissa tapauksissa se on arkipuheessa usein eäpkohtelias, paitsi lainauksissa tai と-lausekkeissa. Se muodostetaan näin:

  • godan-verbit: vaihda -u:n tilalle -e. Esimerkiksi 読む:sta tulee 読め.
  • ichidan-verbit: vaihda -ru:n tilalle -ro. Esimerkiksi 見る:sta tulee 見ろ}}.
  • epäsäännölliset verbit: kuru:sta tulee koi, suru:sta tulee shiro.

Volitionaalimuoto[muokkaa]

Volitionaalimuodon merkitys on "tehdään!". Merkitys on sama, kun se esiintyy yksinään. する:a ennen se tarkoittaa "yrittää tehdä". Se tarkoittaa myös "haluan/aion tehdä", mutta epäsuorempi (ja siten kohteliaampi) tapa ilmaista tämä on lisätä perään 思う. Taivutus tapahtuu näin:

  • godan-verbit: vaihda -u:n tilalle . Esimerkiksi 読む:sta tulee 読もう.
  • ichidan-verbit: vaihda -ru:n tilalle -yō. Esimerkiksi 見る:sta tulee 見よう.
  • epäsäännölliset verbit: kuru:sta tulee koyō, suru:sta tulee shiyō.

Hypoteettinen konditionaalimuoto[muokkaa]

Yksi tapa ilmaista "jos" on verbin 仮定形:hin liitetty . (仮定形 muodostetaan vaihtamalla viimeinen u-vokaali e:hen. "AばB" tarkoittaa, että A on B:n toteutumisen ehto.

犬も歩け棒に当たる。 (いぬも あるけ ぼうに あたる。) Koirakin törmää keppiin, jos kävelee.

Potentiaalimuoto[muokkaa]

  • godan-verbit: vaihda -u -eru:un. Esimerkiksi 読む:sta tulee 読める.
  • ichidan-verbit: vaihda -ru -rareru:un. Esimerkiksi 見る:sta tulee 見られる.
  • epäsäännölliset verbit: kuru:sta tulee korareru, suru:sta tulee dekiru.

Potentiaalimuotoa voi taivuttaa vielä lisää niin kuin tavallista ichidan-verbiä, esimerkiksi 信じる -> 信じられる -> 信じられない (uskomaton t. ei voi uskoa). Joskus ichidan-verbin potentiaalimuodosta saattaa puuttua ra (tätä kutsutaan nimellä ら抜き言葉).

Kausatiivimuoto[muokkaa]

  • godan-verbit: vaihda -u -a:han (tai -wa:han, jos u:ta ennen ei ole konsonattia) ja lisää -seru. Esimerkiksi 読む:sta tulee 読ませる.
  • ichidan-verbit: vaihda -ru -saseru:uun. Esimerkiksi 見る:sta tulee 見させる.
  • epäsäännölliset verbit: kuru:sta tulee kosaseru, suru:sta tulee saseru.

Kausatiivimuotoa voi taivuttaa vielä lisää niin kuin tavallista ichidan-verbiä. Joskus せる lyhennetään pelkkään す:hun, jolloin sitä taivutetaan kuten godan-verbiä. Objekti merkitään usein -partikkelilla, mutta kun verbiin liittyy toinenkin を:ta tarvitseva objekti (kuten "A pakotti B:n syömään banaanin / A antoi B:n syödä banaanin", sen sijaan käytetään に:tä (AはBバナナ食べさせた).

Passiivimuoto[muokkaa]

  • godan-verbit: vaihda -u -a:han (tai -wa:han, jos u:ta ennen ei ole konsonattia) ja lisää reru. Esimerkiksi 読む:sta tulee 読まれる.
  • ichidan-verbit: vaihda -ru -rareruun. Esimerkiksi 見る:sta tulee 見られる.
  • epäsäännölliset verbit: kuru:sta tulee korareru, suru:sta tulee sareru.

Passiivimuotoa voi taivuttaa vielä lisää niin kuin tavallista ichidan-verbiä. Japanin passiivissa agenttia merkitään :llä tai によって:lla, mutta sen lisäksi muotoa käytetään myös osoittamaan kohteliaisuutta, jolloin passiivimuodosta huolimatta lauserakenne ja partikkelit eivät muutu. Arkipuheessa せる voidaan lyhentää pelkkään す:hun, jolloin sitä taivutetaan kuten godan-verbiä. Passiivimuotoa käyteään joskus myös uhriuden osoittamiseen, esimerkiksi 逃げられた ei tarkoita vain "(jokin) oli jäniksen pakenema", vaan "kaikeksi harmiksi jänis pakeni" tai "jänis pakeni minulta".

Kohteliaaseen puhekieleen liittyvä epäsäännöllinen taivutus[muokkaa]

  • くれる:n imperatiivimuoto on くれ.
  • Joidenkin godan-verbien imperatiivimuoto saadaan korvaamalla ru i:llä:
Verbi Imperatiivi
くださる ください
なさる なさい
いらっしゃる いらっしゃい
おっしゃる おっしゃい
はがきを5枚ください。|はがき を ごまい ください。 - Please give me five postcards.

i:hin päättyvät imperatiivimuodot voivat saada peräänsä vielä mase-päätteen:

いらっしゃいませTervetuloa! (tai "Tulkaa tänne!")

Transitiivisuus[muokkaa]

Japanin kielen verbeistä löytyy sekä intransitiivisia verbejä (jap. 自動詞 jidōshi) että transitiivisia verbejä (jap. 他動詞 tadōshi) kuten suomen kielessäkin. Esimerkiksi 起きる (herätä; tapahtua) on intransitiivinen ja sen pari 起こす (herättää; aiheuttaa) on transitiivinen. Intransitiivisilla verbeillä voi yleensä olla vain subjekti, jota merkitään ga:lla () tai wa:lla (), kun taas transitiiviset verbit voivat saada myös objektin, jota merkitään o:lla ().

先生が授業を始める。(せんせい が じゅぎょう を はじめる。 Opettaja aloittaa oppitunnin.
授業が始まる。 (じゅぎょう が はじまる。) Oppitunti alkaa.

Myös liikeverbin kanssa voidaan käyttää o-partikkelia (を), vaikka ne ovatkin intransitiivisia.

橋を渡る (はし を わたる) ylittää silta
道を走る (みち を はしる) juosta tiellä

Kun transitiivinen verbi on halua ilmaisevassa tai-muodossa (~たい) tai potentiaalimuodossa, objekti merkitään yleensä ga:lla (が), mutta o:ta (を) käytetään myös, ja se on hyväksyttävää.

飲みたい。 (みず のみたい。) Haluan juoda vettä.

Passiivimuodoista ~(ら)れる (-(ra)reru) tulee yleensä intransitiivisia ja kausatiiveista ~(さ)せる (-(sa)seru) transitiivisia. ~てある (-tearu) muodoista tulee yleensä intransitiivisia.

窓が開けてある。|まど が あけて ある。 Ikkuna on avattu.

Perusvartalot[muokkaa]

Nämä ovat verbien perusvartalot sellaisina, kuin ne opetetaan Japanissa. Verbs have six associated stem forms; three of these each appear in two different ways that are not given separate names, but are used in disjoint contexts. Izenkei (已然形, classical perfective form) tunnetaan myös kateikeinä (仮定形), hypothetical form in modern Japanese. Verbien shūshikei (終止形, loppumuoto) ja rentaikei (連体形, attribuuttimuoto) ovat nykyjapanissa keskenään identtiset.

Prototyyppi 起きる 食べる 書く 行く 剥ぐ 射す 待つ 死ぬ 呼ぶ 飲む 掘る 買う 問う くる する
okiru taberu kaku iku hagu sasu matsu shinu yobu nomu horu kau tou kuru suru
Luokka 上一 下一 カ五 カ五 ガ五 サ五 タ五 ナ五 バ五 マ五 ラ五 ワ五 ワ五 カ 変格 サ 変格
kami-1 shimo-1 ka-5 ka-5 ga-5 sa-5 ta-5 na-5 ba-5 ma-5 ra-5 wa-5 wa-5 ka-hen. sa-hen.
Kanta 起き 食べ epäsäänn. epäsäänn.
oki- tabe- kak- ik- hag- sas- mat- shin- yob- nom- hor- ka(*p)- to(*p)- epäsäänn. epäsäänn.
Mizenkei (未然形) 起き 食べ 書か 行か 剥が 射さ 待た 死な 呼ば 飲ま 掘ら 買わ 問わ epäsäänn.
Imperfective (general) oki- tabe- kaka- ika- haga- sasa- mata- shina- yoba- noma- hora- kawa- towa- ko- epäsäänn.
Mizenkei (未然形) 起き 食べ 書こ 行こ 剥ご 射そ 待と 死の 呼ぼ 飲も 掘ろ 買お 問お
Imperfective (volitional) oki- tabe- kako- iko- hago- saso- mato- shino- yobo- nomo- horo- kao- too- ko- shi-
Ren'yōkei (連用形) 起き 食べ 書き 行き 剥ぎ 射し 待ち 死に 呼び 飲み 掘り 買い 問い
Continuative (-i) oki tabe kaki iki hagi sashi machi shini yobi nomi hori kai toi ki shi
Ren'yōkei (連用形) 起き 食べ 書い 行っ 剥い 射し 待っ 死ん 呼ん 飲ん 掘っ 買っ 問う
Continuative (other) oki- tabe- kai- i_- hai- sashi- ma_- shin- yon- non- ho_- ka_- tou- ki- shi-
Shūshikei (終止形) 起きる 食べる 書く 行く 剥ぐ 射す 待つ 死ぬ 呼ぶ 飲む 掘る 買う 問う くる する
Terminal okiru taberu kaku iku hagu sasu matsu shinu yobu nomu horu kau tou kuru suru
Rentaikei (連体形) 起きる 食べる 書く 行く 剥ぐ 射す 待つ 死ぬ 呼ぶ 飲む 掘る 買う 問う くる する
Attributive okiru taberu kaku iku hagu sasu matsu shinu yobu nomu horu kau tou kuru suru
Izenkei (已然形) 起きれ 食べれ 書け 行け 剥げ 射せ 待て 死ね 呼べ 飲め 掘れ 買え 問え くれ すれ
Classical Perfective okire- tabere- kake- ike- hage- sase- mate- shine- yobe- nome- hore- kae- toe- kure- sure-
Meireikei (命令形) 起きよ 食べよ 書け 行け 剥げ 射せ 待て 死ね 呼べ 飲め 掘れ 買え 問え こい せよ
Imperatiivi (kirjak.) okiyo tabeyo kake ike hage sase mate shine yobe nome hore kae toe koi seyo
Meireikei (命令形) 起きろ 食べろ 書け 行け 剥げ 射せ 待て 死ね 呼べ 飲め 掘れ 買え 問え こい しろ
Imperatiivi (puhek.) okiro tabero kake ike hage sase mate shine yobe nome hore kae toe koi shiro

Ren'yōkei (連用形, i-muoto), shūshikei (終止形, loppu-/päätösmuoto), rentaikei (連体形, attribuuttimuoto) ja meireikei (命令形, imperatiivi/käskymuoto) voivat esiintyä itsenäisesti. Muut taivutusmuodot tarvitsevat vielä suffiksin.

Kompleksiset muodot[muokkaa]

Muoto Luokat Vartalo Suffiksi Tulos on Esim.
Passiivi 受動態 1, kuru imperfective (general) られる shimo-1 verb 食べられる
5 imperfective (general) れる shimo-1 verb 書かれる
suru epäsäänn. epäsäänn. shimo-1 verbi される
Kausatiivi 使役態 1, kuru imperfective (general) させる or さす shimo-1 verb 食べさせる
5 imperfective (general) せる or shimo-1 verb 書かせる
suru epäsäänn. epäsäänn. shimo-1 verb させる or さす
Potentiaali 可能法 1 imperfective (general) られる shimo-1 verb 食べられる
5, kuru, 1 (colloq.) classical imperfective shimo-1 verb 書ける, 起きれる
suru ei ole ei ole 出来る (せる yhdistelmissä)

Muut muodot[muokkaa]

Muoto Luokat Vartalo Suffiksi Tulos on Esimerkkejä
Volitional 1, kuru, suru imperfective (volitional) よう taivuttamaton 食べよう, こよう, しよう
5 imperfective (volitional) taivuttamaton 書こう, 話そう
Kielteinen kaikki imperfective (general) ない i-adjektiivi 食べない, 書かない, こない, しない
Kielteinen (vanhahtava) kaikki imperfective (general) taivuttamaton 食べぬ, 書かぬ
Negative Continuative (-zu) 1, 5, kuru imperfective (general) taivuttamaton 食べず, 書かず, こず
suru epäsäänn. epäsäänn. taivuttamaton せず
Negative Conjunctive (-naide) kaikki imperfective (general) ないで taivuttamaton 起きないで, 書かないで, こないで, しないで
Mennyt aika 1, kuru, suru, (ka,sa,ta,ra,wa)-5 continuative (other) taivuttamaton 食べた, きた, した, 書いた, 行った, 話した, 待った, 作った, 払った, 問った
(ga,na,ba,ma)-5 continuative (other) taivuttamaton 泳いだ, 死んだ, 読んだ, 飲んだ
Conjunctive (-te) 1, kuru, suru, (ka,sa,ta,ra,wa)-5 continuative (other) taivuttamaton 食べて, きて, して, 書いて, 行って, 話して, 待って, 作って, 払って, 問って
(ga,na,ba,ma)-5 continuative (other) taivuttamaton 泳いで, 死んで, 読んで, 飲んで
Hypothetical (-ba) kaikki classical imperfective (hypothetical) taivuttamaton 起きれば, 書けば, くれば, すれば
Conditional (-tara) 1, kuru, suru, (ka,sa,ta,ra,wa)-5 continuative (other) たら taivuttamaton 食べたら, きたら, したら, 書いたら
(ga,na,ba,ma)-5 continuative (other) だら taivuttamaton 泳いだら, 死んだら, 読んだら, 飲んだら
Currently incomplete

Suffixes to the continuative (-i) form[muokkaa]

There are several suffixes that attach to the continuative (-i) form. These are some of the most common:

Muoto Suffiksi Tulos on Esim.
Muodollinen (-masu) ます epäsäänn. verbi 行きます
Desire (-tai) たい i-adjektiivi 食べたい

Klassinen japani[muokkaa]

Alla oleva taulukko näyttää klassisen japanin verbitaivutukset sekä vastaavat nykymuodot historiallisen kana-ortografian mukaisesti. Note the “school grammar” terminology and notion of verb forms.

動詞活用表 Taivutustaulukko [2]
文語 (klassinen) 口語 (nykyjapani)
種類
taivutus-
luokka

"rivi" t. loppu-
konsonantti
語例
esimerkki-
sana
未然
irrealis
連用
cont.
終止
terminal
連體
attrib.
已然
realis
命令
imperat.
種類
taivutus-
luokka

"rivi" t. loppu-
konsonantti
語例
esimerkki-
sana
未然
irrealis
連用
cont.
終止
terminal
連體
attrib.
假定
hypot.
命令
imperat.
四段
yodan
neliasteinen
-k- 行(ゆ)く yu.ku ka ki ku ku ke ke 四段
yodan
neliasteinen
-k- 行(ゆ)く yu.ku ka ki ku ku ke ke
-g- 漕(こ)ぐ ko.gu ga gi gu gu ge ge -g- 漕(こ)ぐ ko.gu ga gi gu gu ge ge
-s- 增(ま)す ma.su sa si su su se se -s- 增(ま)す ma.su sa si su su se se
-t- 打(う)つ u.tu ta ti tu tu te te -t- 打(う)つ u.tu ta ti tu tu te te
-h- 思(おも)ふ omo.hu ha hi hu hu he he -h- 思(おも)ふ omo.hu ha hi hu hu he he
-b- 飛(と)ぶ to.bu ba bi bu bu be be -b- 飛(と)ぶ to.bu ba bi bu bu be be
-m- 讀(よ)む yo.mu ma mi mu mu me me -m- 讀(よ)む yo.mu ma mi mu mu me me
-r- 取(と)る to.ru ra ri ru ru re re -r- 取(と)る to.ru ra ri ru ru re re
ラ行変格
ra-hen
r-epäsäännöllinen
-r- 有(あ)り a.ri ra ri ri ru re re -r- 有(あ)る a.ru ra ri ru ru re re
ナ行変格
na-hen
n-epäsäännöllinen
-n- 死(し)ぬ si.nu na ni nu nuru nure ne -n- 死(し)ぬ si.nu na ni nu nu ne ne
下一段
shimo-ichidan
alempi yksiast.
-k- 蹴(け)る keru ke ke keru keru kere keyo -r- 蹴(け)る ke.ru ra ri ru ru re re
下二段
shimo-nidan
alempi kaksiast.
(a) 得(う) u e e u uru ure eyo 下一段
shimo-ichidan
alempi yksiast.
(a) 得(え)る eru e e eru eru ere eyo
-k- 受(う)く u.ku ke ke ku kuru kure keyo -k- 受(う)ける u.keru ke ke keru keru kere keyo
-g- 上(あ)ぐ a.gu ge ge gu guru gure geyo -g- 上(あ)げる a.geru ge ge geru geru gere geyo
-s- 寄(よ)す yo.su se se su suru sure seyo -s- 寄(よ)せる yo.seru se se seru seru sure seyo
-z- 交(ま)ず ma.zu ze ze zu zuru zure zeyo -z- 交(ま)ぜる ma.zeru ze ze zeru zeru zere zeyo
-t- 捨(す)つ su.tu te te tu turu ture teyo -t- 捨(す)てる su.teru te te teru teru tere teyo
-d- 出(い)づ i.du de de du duru dure deyo -d- 出(で)る deru de de deru deru dere deyo
-n- 尋(たづ)ぬ tadu.nu ne ne nu nuru nure neyo -n- 尋(たづ)ねる tadu.neru ne ne neru neru nere neyo
-h- 考(かんが)ふ kanga.hu he he hu huru hure heyo -h- 考(かんが)へる kanga.heru he he heru heru here heyo
-b- 調(しら)ぶ sira.bu be be bu buru bure beyo -b- 調(しら)べる sira.beru be be beru beru bere beyo
-m- 止(と)む to.mu me me mu muru mure meyo -m- 止(と)める to.meru me me meru meru mere meyo
-y- 越(こ)ゆ ko.yu e e yu yuru yure eyo -y- 越(こ)える ko.eru e e eru eru ere eyo
-r- 晴(は)る ha.ru re re ru ruru rure reyo -r- 晴(は)れる ha.reru re re reru reru rere reyo
-w- 植(う)う u.u we we u uru ure weyo -w- 植(う)ゑる u.weru we we weru weru were weyo
上一段
kami-ichidan
ylempi yksiast.
-k- 著(き)る kiru ki ki kiru kiru kire kiyo 上一段
kami-ichidan
ylempi yksiast.
-k- 著(き)る kiru ki ki kiru kiru kire kiyo
-n- 似(に)る niru ni ni niru niru nire niyo -n- 似(に)る niru ni ni niru niru nire niyo
-h- 干(ひ)る hiru hi hi hiru hiru hire hiyo -h- 干(ひ)る hiru hi hi hiru hiru hire hiyo
-m- 見(み)る miru mi mi miru miru mire miyo -m- 見(み)る miru mi mi miru miru mire miyo
-y- 老(お)いる o.iru i i iru iru ire iyo -y- 老(お)いる o.iru i i iru iru ire iyo
-w- 居(ゐ)る wiru wi wi wiru wiru wire wiyo -w- 居(ゐ)る wiru wi wi wiru wiru wire wiyo
上二段
kami-nidan
ylempi kaksiast.
-k- 起(お)く o.ku ki ki ku kuru kure kiyo -k- 起(お)きる o.kiru ki ki kiru kiru kire kiyo
-g- 過(す)ぐ su.gu gi gi gu guru gure giyo -g- 過(す)ぎる su.giru gi gi giru giru gire giyo
-t- 落(お)つ o.tu ti ti tu turu ture tiyo -t- 落(お)ちる o.tiru ti ti tiru tiru tire tiyo
-d- 恥(は)づ ha.du di di du duru dure diyo -d- 恥(は)ぢる ha.diru di di ziru ziru zire diyo
-h- 強(し)ふ si.hu hi hi hu huru hure hiyo -h- 強(し)ひる si.hiru hi hi hiru hiru hire hiyo
-b- 亡(ほろ)ぶ horo.bu bi bi bu buru bure biyo -b- 亡(ほろ)びる horo.biru bi bi biru biru bire biyo
-m- 恨(うら)む ura.mu mi mi mu muru mure miyo -m- 恨(うら)みる ura.miru mi mi miru miru mire miyo
-y- 悔(く)ゆ ku.yu i i yu yuru yure iyo -y- 悔(く)いる ku.iru i i iru iru ire iyo
-r- 懲(こ)る ko.ru ri ri ru ruru rure riyo -r- 懲(こ)りる ko.riru ri ri riru riru rire riyo
カ行変格
ka-hen
k-epäsäännöllinen
-k- 來(く) ku ko ki ku kuru kure koyo カ行変格
ka-hen
k-epäsäännöllinen
-k- 來(く)る kuru ko ki kuru kuru kure koi
サ行変格
sa-hen
s-epäsäännöllinen
-s- 爲(す) su se si su suru sure seyo サ行変格
sa-hen
s-epäsäännöllinen
-s- 爲(す)る suru se
si
si suru suru sure seyo
siro
講(かう)ず kau.zu ze zi zu zuru zure zeyo 講(かう)ずる kau.zuru ze
zi
zi zuru zuru zure zeyo
ziro
Tässä käytetty rōmaji on Nihon-shiki-järjestelmän mukaista eikä aina kuvaa foneettista asua täsmällisesti.

References[muokkaa]

  1. 1,0 1,1 Malline:R:Kojien
  2. Adapted from the Daijiten (Malline:lang, page 131, volume 26) published in 1936 by Heibonsha (Malline:lang), which was believed to be out of copyright.