son

Wikisanakirja

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

[muokkaa] Afrikaans

[muokkaa] Substantiivi

son (monikko sonne)

  1. (tähtitiede) aurinko

[muokkaa] Ääntäminen

  • IPA: [son], mon. [ˈsonə]

[muokkaa] Englanti

[muokkaa] Substantiivi

son (monikko sons)

  1. poika (jonkun oma poika)
  2. jälkeläinen

[muokkaa] Liittyvät sanat

[muokkaa] Espanja

[muokkaa] Substantiivi

son

  1. ääni
  2. melu
  3. uutinen
  4. juoru, huhu
  5. syy, vaikutin
  6. tapa, menetelmä

[muokkaa] Etymologia

[muokkaa] Verbi

son

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 3. persoonan muoto verbistä ser

[muokkaa] Pohjoissaame

[muokkaa] Pronomini

son

  1. (persoonapronomini) hän

[muokkaa] Ranska

[muokkaa] Pronomini

son m.

  1. (possessiivipronomini) hänen, -nsa/-nsä (kun pääsana on yksiköllinen maskuliini tai mykällä h:lla alkava yksiköllinen feminiini)
  2. sen

[muokkaa] Substantiivi

son m.

  1. ääni

[muokkaa] Liittyvät sanat

[muokkaa] Ruotsi

[muokkaa] Substantiivi

son sonen, söner, sönerna (3)

  1. poika (jonkun oma poika)

[muokkaa] Liittyvät sanat