huhu

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Huhu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

huhu (1)[1]

  1. juoru, kuulopuhe
    Huhu kertoo, että olet menossa naimisiin.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhuhu/
  • tavutus: hu‧hu

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi huhu huhut
genetiivi huhun huhujen
partitiivi huhua huhuja
akkusatiivi huhu;
huhun
huhut
sisäpaikallissijat
inessiivi huhussa huhuissa
elatiivi huhusta huhuista
illatiivi huhuun huhuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi huhulla huhuilla
ablatiivi huhulta huhuilta
allatiivi huhulle huhuille
muut sijamuodot
essiivi huhuna huhuina
translatiivi huhuksi huhuiksi
abessiivi huhutta huhuitta
instruktiivi huhuin
komitatiivi huhuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo huhu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

huhukampanja, huhumylly, huhupuhe

Idiomit[muokkaa]

  • levitellä huhuja

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • huhu Kielitoimiston sanakirjassa
  • huhu Tieteen termipankissa

Kambera[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

huhu

  1. rinta

Niue[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

huhu

  1. rinta

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1