scramble

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

scramble (monikko scrambles)

  1. kapuaminen, kipuaminen, ponnistelu
  2. ryntäys, rynnistys
  3. ponnistelu; raju kilpailu jostakin

Verbi[muokkaa]

Taivutus
ind. prees. y. 3. p. scrambles
part. prees. scrambling
imp. & part. perf. scrambled

scramble

  1. rynnätä, rynnistää; kavuta, kivuta, kömpiä, ponnistella
    Someone yelled "gun!", and people started to scramble for the door.
    They scrambled up the slippery hill.
  2. ponnistella, rehkiä; kilpailla rajusti (jostakin), hamuta
    The news media was scrambling to put out as much information on the swine flu outbreak as possible.
    Gold tanks as investors scramble for cash
  3. sotkea (sanat, kirjaimet), panna epäjärjestykseen; (tekniikka) salata, sekoittaa signaali
  4. tehdä munakokkelia
  5. (sotatiede) määrätä hävittäjät ilmaan jms.
    Why wasn't a fighter scrambled to warn off the aircraft?
    Rescue helicopters were scrambled to pick them up from the lifeboats.