Siirry sisältöön

rein

Wikisanakirjasta
Katso myös: Rein, reiñ

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

rein

  1. (taivutusmuoto) monikon instruktiivimuoto sanasta reki

Englanti

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

rein (monikko reins)

  1. ohja, ohjas, (monikossa reins) ohjat

Idiomit

[muokkaa]
  • (to give) free rein – (antaa) vapaat kädet, päästää vapaaksi
The director was given free rein to experiment.
The pianist gave his emotions free rein in his interpretation of the concerto.
  • to keep a tight rein on – pitää tiukasti hallinnassa tai kurissa

Verbi

[muokkaa]
Taivutus
ind. prees. y. 3. p. reins
part. prees. reining
imp. & part. perf. reined

rein

  1. ohjastaa (hevosta)
    rein in – hillitä, hidastaa vetämällä ohjaksista
  2. (kuvaannollisesti) hillitä, pitää aisoissa, rajoittaa

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Norja

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

rein

  1. puhdas

Substantiivi

[muokkaa]

rein reinen

  1. poro

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

rein reina

  1. piennar

Ranska

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

rein m. (monikko reins[luo])

  1. munuainen

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • rein Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa (ranskaksi)

Saksa

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

rein (komparatiivi reiner, superlatiivi der/das/die reinste) (taivutus[luo])

  1. puhdas

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Adverbi

[muokkaa]

rein (komparatiivi reiner, superlatiivi am reinsten)

  1. puhtaasti