prick

Englanti

Substantiivi

prick (monikko pricks)

1. pistos
2. tikku; neula
3. (alatyyliä) penis
4. (alatyyliä) mulkku (henkilöstä)

Liittyvät sanat

• prickly

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	pricks
part. prees.	pricking
imp. & part. perf.	pricked

prick

1. pistää

   the bubble has been pricked

Ruotsi

Substantiivi

prick yl. (2) (yks. määr. pricken [luo], mon. epämäär. prickar [luo], mon. määr. prickarna [luo])

1. läikkä, merkki, täplä
2. eläimen otsatähti, piirto
3. maalitaulun keskikohta
4. (merenkulku) reimari

Liittyvät sanat

• remmare

Idiomit

• pricken över i:et piste i:n päälle