reimari
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]reimari (6)
- merenkulun viitoitusjärjestelmän viitta
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈrei̯mɑri/
- tavutus: rei‧ma‧ri
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | reimari | reimarit |
| genetiivi | reimarin | reimarien reimareiden reimareitten |
| partitiivi | reimaria | reimareita reimareja |
| akkusatiivi | reimari; reimarin |
reimarit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | reimarissa | reimareissa |
| elatiivi | reimarista | reimareista |
| illatiivi | reimariin | reimareihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | reimarilla | reimareilla |
| ablatiivi | reimarilta | reimareilta |
| allatiivi | reimarille | reimareille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | reimarina | reimareina |
| translatiivi | reimariksi | reimareiksi |
| abessiivi | reimaritta | reimareitta |
| instruktiivi | – | reimarein |
| komitatiivi | – | reimareine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | reimari- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- reimari Kielitoimiston sanakirjassa