lahota

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

lahota (74) (taivutus[luo])

  1. (eloperäisistä aineista, tav. puusta) muuttua bakteerien ja sienten vaikutuksesta hapellisessa ympäristössä (vertaa sanaan mädäntyä) hauraaksi ja pehmeäksi
    Luonnontilaisissa metsissä puut saattavat lahota pystyyn.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlɑhot̪ɑˣ/
  • tavutus: la‧ho‧ta

Etymologia[muokkaa]

sanan laho vartalosta laho- ja suffiksista -ta

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

lahoamistila

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • lahota Kielitoimiston sanakirjassa