decay

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

decay (ei monikkoa)

  1. rappeutuneisuus, pilaantuneisuus, mätäneminen
  2. hammasmätä

Verbi[muokkaa]

Taivutus
ind. prees. y. 3. p. decays
part. prees. decaying
imp. & part. perf. decayed

decay

  1. rappeutua
  2. pilaantua, mädätä, turmella, kuluttaa, mädättää, lahottaa