mädätä

Suomi

Verbi

mädätä (72-F) (taivutus[luo])

1. mädäntyä

   ”Elleivät sanani ole totta, ruumiini mätänee, mutta jos ne ovat totta, se ei koskaan mätäne.” (N. Rungius)

Ääntäminen

• IPA: /ˈmædæt̪æˣ/
• tavutus: mä‧dä‧tä

Liittyvät sanat

Johdokset

• verbit: mädäntyä

Yhdyssanat

mätänemiskaasu, mätänemisprosessi, mätänemistila

Aiheesta muualla

• mädätä Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

mädätä

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä mädättää
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä mädättää
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä mädättää