maatua

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

maatua (52-F) (taivutus)

  1. (orgaanisesta aineksesta) hajota luonnon biologisten, kemiallisten ja fysikaalisten prosessien tuloksena

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmɑːt̪uɑˣ/
  • tavutus: maa‧tu‧a

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
  • substantiivit: maatuma
  • verbit: maaduttaa

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • maatua Kielitoimiston sanakirjassa