kosa

Kroatia

Substantiivi

	yksikkö	monikko
nominatiivi	kòsa	kȍse
genetiivi	kòsē	kósā
datiivi-lokatiivi	kȍsiD kòsiL	kòsama
akkusatiivi	kȍsu	kȍse
vokatiivi	koso	kȍse
instrumentaali	kòsōm	kòsama

kòsa f. 

1. viikate
2. (yleisk. monikoton) hiukset, tukka
3. rinne

Ääntäminen

• IPA: /'kǒsa/
• tavutus: ko‧sa

Liittyvät sanat

• (viikate) kositi
• (rinne) kosina

Synonyymit

• (tukka) vlasi

Adjektiivi

kosa

1. yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta kos
2. (taivutusmuoto) yksikön genetiivin epämääräinen maskuliinimuoto sanasta kos
3. (taivutusmuoto) yksikön genetiivin epämääräinen neutrimuoto sanasta kos
4. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivin epämääräinen elollinen maskuliinimuoto sanasta kos
5. monikon neutrin nominatiivimuoto sanasta kos
6. monikon neutrin akkusatiivimuoto sanasta kos

Substantiivi

kȏsa

1. yksikön genetiivimuoto sanasta kos
2. yksikön akkusatiivimuoto sanasta kos

Puola

Substantiivi

kosa f.

1. viikate

Serbia

Adjektiivi

kosa

1. (taivutusmuoto) feminiini sanasta kos

Substantiivi

kòsa f. (kyrillinen коса)

1. viikate
2. hius (ei monikossa)

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (hius, hiukset) dlaka

Slovakki

Substantiivi

kosa f.

1. viikate

Sloveeni

Substantiivi

kosa f.

1. viikate
2. .

Tšekki

Substantiivi

kosa f.

1. viikate

Taivutus

sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	kosa	kosy
genetiivi	kosy	kos
datiivi	kose	kosám
akkusatiivi	kosu	kosy
vokatiivi	koso	kosy
lokatiivi	kose	kosách
instrumentaali	kosou	kosami