instrument

Katso myös: Instrument

Englanti

Substantiivi

instrument (monikko instruments)

1. instrumentti, väline
2. (musiikki) soitin, musiikki-instrumentti

Ääntäminen

• IPA: /ˈɪnstɹəmənt/, /ˈɪnstɹʊmənt/

• Näin äännetään alueella: Yhdysvallat

Liittyvät sanat

Sanaliitot

• financial instrument, musical instrument

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	instruments
part. prees.	instrumenting
imp. & part. perf.	instrumented

instrument

1. käyttää mittavälineitä
2. (musiikki) sovittaa

Liittyvät sanat

• instrumentation

Synonyymit

• [2] sovittaa: arrange

Ranska

Substantiivi

instrument m. (monikko instruments[luo])

1. instrumentti, väline
2. (musiikki) soitin, musiikki-instrumentti

   Le piano est un instrument de musique.

   Piano on soitin.

Ääntäminen

• IPA: /ɛ̃s.tʁy.mɑ̃/

• Näin äännetään alueella: Ranska

Aiheesta muualla

• instrument Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Romania

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unui instrument
määräinen	instrumentului
monikko	unor instrumente
määräinen	instrumentelor

instrument n. (määräinen: instrumentul, monikko: instrumente, määräinen: instrumentele)

1. instrumentti
2. soitin

Ruotsi

Substantiivi

instrument n. (5) (yks. määr. instrumentet[luo], mon. epämäär. instrument, mon. määr. instrumenten[luo])

1. musiikki-instrumentti, soitin
2. väline, välikappale
3. asiakirja

Aiheesta muualla

• instrument Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
• instrument Svensk ordbokissa SO:ssa (ruotsiksi)