Liite:Verbitaivutus/saksa/umkommen

Wikisanakirjasta
Nominaalimuodot
infinitiivi umkommen
partisiipin preesens umkommend [luo]
partisiipin perfekti umgekommen [luo]
apuverbi sein
Persoonamuodot
indikatiivi
preesens imperfekti perfekti pluskvamperfekti
pers. yks. mon. pers. yks. mon. pers. yks. mon. pers. yks. mon.
1. päälauseessa: komme um
sivulauseessa: umkomme [luo]
päälauseessa: kommen um
sivulauseessa: umkommen
1. päälauseessa: kam um
sivulauseessa: umkam [luo]
päälauseessa: kamen um
sivulauseessa: umkamen [luo]
1. bin umgekommen sind umgekommen 1. war umgekommen waren umgekommen
2. päälauseessa: kommst um
sivulauseessa: umkommst [luo]
päälauseessa: kommt um
sivulauseessa: umkommt
2. päälauseessa: kamst um
sivulauseessa: umkamst [luo]
päälauseessa: kamt um
sivulauseessa: umkamt [luo]
2. bist umgekommen seid umgekommen 2. warst umgekommen wart umgekommen
3. päälauseessa: kommt um
sivulauseessa: umkommt [luo]
päälauseessa: kommen um
sivulauseessa: umkommen
3. päälauseessa: kam um
sivulauseessa: umkam
päälauseessa: kamen um
sivulauseessa: umkamen
3. ist umgekommen sind umgekommen 3. war umgekommen waren umgekommen
konjunktiivi
preesens imperfekti perfekti pluskvamperfekti
pers. yks. mon. pers. yks. mon. pers. yks. mon. pers. yks. mon.
1. päälauseessa: komme um
sivulauseessa: umkomme
päälauseessa: kommen um
sivulauseessa: umkommen
1. päälauseessa: käme um
sivulauseessa: umkäme [luo]
päälauseessa: kämen um
sivulauseessa: umkämen [luo]
1. sei umgekommen seien umgekommen 1. wäre umgekommen wären umgekommen
2. päälauseessa: kommest um
sivulauseessa: umkommest [luo]
päälauseessa: kommet um
sivulauseessa: umkommet [luo]
2. päälauseessa: kämest um
sivulauseessa: umkämest [luo]
päälauseessa: kämet um
sivulauseessa: umkämet [luo]
2. sei(e)st umgekommen seiet umgekommen 2. wärest umgekommen wäret umgekommen
3. päälauseessa: komme um
sivulauseessa: umkomme
päälauseessa: kommen um
sivulauseessa: umkommen
3. päälauseessa: käme um
sivulauseessa: umkäme
päälauseessa: kämen um
sivulauseessa: umkämen
3. sei umgekommen seien umgekommen 3. wäre umgekommen wären umgekommen
imperatiivi
pers. yks. mon.
1. kommen wir um
2. komm(e) um (epämuodollinen)
kommen Sie um (muodollinen)
kommt um (epämuodollinen)
kommen Sie um (muodollinen)
3. komme er/sie/es um kommen sie um