Siirry sisältöön

Liite:Verbitaivutus/saksa/anweisen

Wikisanakirjasta
Nominaalimuodot
infinitiivianweisen
partisiipin preesensanweisend[luo]
partisiipin perfektiangewiesen[luo]
apuverbihaben
Persoonamuodot
indikatiivi
preesens imperfekti perfekti pluskvamperfekti
pers. yks. mon. pers. yks. mon. pers. yks. mon. pers. yks. mon.
1. päälauseessa: weise an
sivulauseessa: anweise[luo]
päälauseessa: weisen an
sivulauseessa: anweisen
1. päälauseessa: wies an
sivulauseessa: anwies[luo]
päälauseessa: wiesen an
sivulauseessa: anwiesen[luo]
1. habe angewiesen haben angewiesen 1. hatte angewiesen hatten angewiesen
2. päälauseessa: weist an
sivulauseessa: anweist[luo]
päälauseessa: weist an
sivulauseessa: anweist
2. päälauseessa: wiesest an
sivulauseessa: anwiesest[luo]
päälauseessa: wiest an
sivulauseessa: anwiest[luo]
2. hast angewiesen habt angewiesen 2. hattest angewiesen hattet angewiesen
3. päälauseessa: weist an
sivulauseessa: anweist
päälauseessa: weisen an
sivulauseessa: anweisen
3. päälauseessa: wies an
sivulauseessa: anwies
päälauseessa: wiesen an
sivulauseessa: anwiesen
3. hat angewiesen haben angewiesen 3. hatte angewiesen hatten angewiesen
konjunktiivi
preesens imperfekti perfekti pluskvamperfekti
pers.yks.mon. pers.yks.mon. pers.yks.mon. pers.yks.mon.
1. päälauseessa: weise an
sivulauseessa: anweise
päälauseessa: weisen an
sivulauseessa: anweisen
1. päälauseessa: wiese an
sivulauseessa: anwiese[luo]
päälauseessa: wiesen an
sivulauseessa: anwiesen
1. habe angewiesen haben angewiesen 1. hätte angewiesen hätten angewiesen
2. päälauseessa: weisest an
sivulauseessa: anweisest[luo]
päälauseessa: weiset an
sivulauseessa: anweiset[luo]
2. päälauseessa: wiesest an
sivulauseessa: anwiesest
päälauseessa: wieset an
sivulauseessa: anwieset[luo]
2. habest angewiesen habet angewiesen 2. hättest angewiesen hättet angewiesen
3. päälauseessa: weise an
sivulauseessa: anweise
päälauseessa: weisen an
sivulauseessa: anweisen
3. päälauseessa: wiese an
sivulauseessa: anwiese
päälauseessa: wiesen an
sivulauseessa: anwiesen
3. habe angewiesen haben angewiesen 3. hätte angewiesen hätten angewiesen
imperatiivi
pers.yks.mon.
1. – weisen wir an
2. weis(e) an (epämuodollinen)
weisen Sie an (muodollinen)
weist an (epämuodollinen)
weisen Sie an (muodollinen)
3. weise er/sie/es an weisen sie an