uppta
Ruotsi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]uppta (epäsäännöllinen)
Taivutus
[muokkaa]- Vanhahtavassa kielessä verbi taipuu myös infinitiivissä ja preesensissä vahvasti (alkuperäisen) -g-vartalon mukaan: upptaga, upptager, upptog, upptagit.
| Taivutus – uppta | ||
|---|---|---|
| Persoonamuodot | ||
| muoto | aktiivi | passiivi |
| preesens | upptar (upptager) |
upptas (upptags, upptages) |
| imperfekti | upptog | upptogs |
| supiini | upptagit | upptagits |
| imperatiivi | uppta (upptag) |
– |
- Nominaalimuodot
- aktiivin infinitiivi: uppta, upptaga
- passiivin infinitiivi: upptas, upptagas
- aktiivin part. prees: upptagande
- passiivin part. prees: upptagandes
- part. perf.: yl. upptagen, n. upptaget, määr./mon. upptagna
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Rinnakkaismuodot
[muokkaa]- upptaga (vanhahtava)
Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: upptagen
- substantiivit: upptagning
Aiheesta muualla
[muokkaa]- uppta Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)