trouble

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: troublé


Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

trouble (monikko troubles)

  1. vaikeus, vaikeudet
  2. harmi, ikävyys

Verbi[muokkaa]

Taivutus
ind. prees. y. 3. p. troubles
part. prees. troubling
imp. & part. perf. troubled

trouble

  1. tehdä jkn olo epämukavaksi, tehdä jkn olo vaivautuneeksi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /trʌbl/

Ranska[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

trouble m./f. (monikko troubles m./f.)

  1. samea, himmeä

Substantiivi[muokkaa]

trouble m. (monikko troubles)

  1. hämminki, epäjärjestys
  2. sameus (nesteessä)

Verbi[muokkaa]

trouble

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä troubler
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä troubler
  3. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä troubler
  4. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä troubler
  5. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä troubler