Siirry sisältöön

trouble

Wikisanakirjasta
Katso myös: troublé

Englanti

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

trouble (monikko troubles)

  1. vaikeus, vaikeudet
    run into trouble – joutua vaikeuksiin
  2. harmi, ikävyys

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

troublemaker, troublesome

Verbi

[muokkaa]
Taivutus
ind. prees. y. 3. p. troubles
part. prees. troubling
imp. & part. perf. troubled

trouble

  1. tehdä jkn olo epämukavaksi, tehdä jkn olo vaivautuneeksi

Ääntäminen

[muokkaa]

Ranska

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

trouble m./f. (monikko troubles[luo] m./f.)

  1. samea, himmeä

Substantiivi

[muokkaa]

trouble m. (monikko troubles[luo])

  1. hämminki, epäjärjestys
  2. sameus (nesteessä)

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • trouble Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Verbi

[muokkaa]

trouble

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä troubler
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä troubler
  3. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä troubler
  4. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä troubler
  5. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä troubler