ikävyys

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ikävyys (40)[1]

  1. se, että jollakulla on ikävä; kaipaus, alakulo, kaiho
  2. vastoinkäyminen, ongelma
    Kummasti ikävyydet kasaantuvat toisille.
    Sinun on paras lopettaa tuo tai on tiedossa ikävyyksiä.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ikävyys ikävyydet
genetiivi ikävyyden ikävyyksien
partitiivi ikävyyttä ikävyyksiä
akkusatiivi ikävyys; ikävyyden ikävyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi ikävyydessä ikävyyksissä
elatiivi ikävyydestä ikävyyksistä
illatiivi ikävyyteen ikävyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ikävyydellä ikävyyksillä
ablatiivi ikävyydeltä ikävyyksiltä
allatiivi ikävyydelle ikävyyksille
muut sijamuodot
essiivi ikävyytenä ikävyyksinä
translatiivi ikävyydeksi ikävyyksiksi
abessiivi ikävyydettä ikävyyksittä
instruktiivi ikävyyksin
komitatiivi ikävyyksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

sanan ikävä vartalosta ikäv- ja suffiksista -yys

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40