tauen

Saksa

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 2. p.	taust
ind. prees. y. 3. p.	taut
ind. imperf. y. 3. p.	taute
part. perf.	getaut
apuverbi	haben, sein

tauen

1. (+ hat) yksipersoonainen: es taut: olla suojasää

   Es taut.

   On suojasää.

2. (+ hat) sulattaa
3. (+ ist) sulaa