sulaa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

sulaa

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta sula

Verbi[muokkaa]

sulaa (53) (taivutus[luo])

  1. muuntua kiinteästä aineesta nesteeksi
    Lumet sulavat.
    Steariini sulaa kuumassa vesihauteessa.
    Jäätelö suli helteessä.
    Sulaessaan lasin pääraaka-aine kvartsi sitkistyy paksuksi nesteeksi.
  2. liueta nesteeseen
    Kulta sulaa syanidiliuokseen.
  3. ruoan hajoamisesta ruoansulatuksessa
    Monien mielestä lanttulaatikko sulaa huonosti.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsulɑː/

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • sulaa Kielitoimiston sanakirjassa