rukoilla

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

rukoilla (67) (taivutus[luo])

  1. lukea rukous, kiittää Jumalaa tai pyytää apua häneltä
    Rukoilemme yhdessä sunnuntaisin.
  2. pyytää, anoa
    Rukoilin häntä, ettei hän lähtisi sille vaaralliselle matkalle.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrukoi̯lːɑˣ/
  • tavutus: ru‧koil‧la

Etymologia[muokkaa]

Mikael Agricolan käyttöön ottama uudissana[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 430–476. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.