luota

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Postpositio[muokkaa]

luota

  1. jonkin välittömästä läheisyydestä
    Tule pois sen kiven luota!
  2. tyköä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈluotɑ]
Tavutus[muokkaa]
  • tavutus: luo‧ta

Taivutus[muokkaa]

Nykykielessä: luo ~ luokse : luona : luota ( = latiivi ~ translatiivi : lokatiivi : separatiivi)

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • luota Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

  1. (taivutusmuoto) yksikön separatiivi sanasta luo

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

luota

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä luottaa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä luottaa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä luottaa