luota

Suomi

Postpositio

luota

1. jonkin välittömästä läheisyydestä

   Tule pois sen kiven luota!

2. tyköä

Ääntäminen

• IPA: [ˈluotɑ]

Tavutus

• tavutus: luo‧ta

Taivutus

Nykykielessä: luo ~ luokse : luona : luota ( = latiivi ~ translatiivi : lokatiivi : separatiivi)

Aiheesta muualla

• luota Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

1. (taivutusmuoto) yksikön separatiivi sanasta luo

Liittyvät sanat

Synonyymit

• luoa

Verbi

luota

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä luottaa
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä luottaa
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä luottaa