kook

Englanti

Substantiivi

kook (monikko kooks)

1. (amerikanenglantia) hullu, sekopää, pöpi, kahjo, eksentrikko

Etymologia

mahdollisesti havaijin kielestä

Liittyvät sanat

• crackpot

Johdokset

• kooky

Hollanti

Verbi

kook

1. indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä koken
2. imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä koken
3. imperatiivin monikon 2. persoonan muoto verbistä koken

Viro

Substantiivi

kook (gen. koogi, part kooki)

1. leivos, torttu
2. ohukainen, ohukas (syn. pannkook)
3. kakku (synonyymi tort)

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 22e (r`iik) riik

  Näytä/piilota taivutustaulukko

	yksikkö	monikko
nominatiivi	kook	koogid
genetiivi	koogi	kookide
partitiivi	kooki	kooke kookisid
illatiivi	kooki koogisse	kookidesse
inessiivi	koogis	kookides
elatiivi	koogist	kookidest
allatiivi	koogile	kookidele
adessiivi	koogil	kookidel
ablatiivi	koogilt	kookidelt
translatiivi	koogiks	kookideks
terminatiivi	koogini	kookideni
essiivi	koogina	kookidena
abessiivi	koogita	kookideta
komitatiivi	koogiga	kookidega

Substantiivi

kook (gen koogu, part kooku)

1. koukku
2. kuokka

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 22e (r`iik) riik

  Näytä/piilota taivutustaulukko

	yksikkö	monikko
nominatiivi	kook	koogud
genetiivi	koogu	kookude
partitiivi	kooku	kooke kookusid
illatiivi	kooku koogusse	kookudesse
inessiivi	koogus	kookudes
elatiivi	koogust	kookudest
allatiivi	koogule	kookudele
adessiivi	koogul	kookudel
ablatiivi	koogult	kookudelt
translatiivi	kooguks	kookudeks
terminatiivi	kooguni	kookudeni
essiivi	kooguna	kookudena
abessiivi	kooguta	kookudeta
komitatiivi	kooguga	kookudega

Liittyvät sanat

koukku

• kookus

Aiheesta muualla

• kook Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
• kook sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)