Siirry sisältöön

kahjo

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

kahjo (1) (komparatiivi kahjompi, superlatiivi kahjoin) (taivutus[luo])

  1. (arkikieltä, halventava) sekopäinen
    Siinä oli kahjo tyyppi!

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkɑhjo/
  • tavutus: kah‧jo

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • kahjo Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

[muokkaa]

kahjo (1)

  1. (arkikieltä, halventava) sekopäinen tyyppi
    Se tyyppi oli kyllä täysi kahjo.

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kahjo kahjot
genetiivi kahjon kahjojen
partitiivi kahjoa kahjoja
akkusatiivi kahjo;
kahjon
kahjot
sisäpaikallissijat
inessiivi kahjossa kahjoissa
elatiivi kahjosta kahjoista
illatiivi kahjoon kahjoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kahjolla kahjoilla
ablatiivi kahjolta kahjoilta
allatiivi kahjolle kahjoille
muut sijamuodot
essiivi kahjona kahjoina
translatiivi kahjoksi kahjoiksi
abessiivi kahjotta kahjoitta
instruktiivi kahjoin
komitatiivi kahjoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kahjo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • kahjo Kielitoimiston sanakirjassa