itsevarmuus

Suomi

Substantiivi

itsevarmuus

1. varma luottamus omiin kykyihin

Ääntäminen

• IPA: /ˈit̪seˣˌʋɑrmuːs/
• tavutus: it‧se‧var‧muus

Etymologia

sanan varma itsevarma vartalosta itsevarm- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. luottamus omiin kykyihin

englanti: self-assurance, self-confidence, confidence ranska: confiance en soi f.

saksa: Selbstsicherheit f.

Liittyvät sanat

• itseluottamus
• itsevarma
• röyhkeys
• varma
• varmuus
• ylimielisyys

Aiheesta muualla

• itsevarmuus Kielitoimiston sanakirjassa