ylimielisyys
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ylimielisyys (40)
- se, että on ylimielinen, väheksyvä asenne
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈyliˌmie̯lisyːs/
- tavutus: y‧li‧mie‧li‧syys
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ylimielisyys | ylimielisyydet |
| genetiivi | ylimielisyyden | ylimielisyyksien |
| partitiivi | ylimielisyyttä | ylimielisyyksiä |
| akkusatiivi | ylimielisyys; ylimielisyyden |
ylimielisyydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ylimielisyydessä | ylimielisyyksissä |
| elatiivi | ylimielisyydestä | ylimielisyyksistä |
| illatiivi | ylimielisyyteen | ylimielisyyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ylimielisyydellä | ylimielisyyksillä |
| ablatiivi | ylimielisyydeltä | ylimielisyyksiltä |
| allatiivi | ylimielisyydelle | ylimielisyyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ylimielisyytenä | ylimielisyyksinä |
| translatiivi | ylimielisyydeksi | ylimielisyyksiksi |
| abessiivi | ylimielisyydettä | ylimielisyyksittä |
| instruktiivi | – | ylimielisyyksin |
| komitatiivi | – | ylimielisyyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | ylimielisyyde- | |
| vahva vartalo | ylimielisyyte- | |
| konsonantti- vartalo |
ylimielisyyt- | |
Etymologia
[muokkaa]adjektiivi ylimielinen (vokaalivartalo ylimielise- ) + johdin -yys
Käännökset
[muokkaa]1. se, että on ylimielinen
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- ylimielisyys Kielitoimiston sanakirjassa