ylimielisyys
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ylimielisyys (40)
- se, että on ylimielinen, väheksyvä asenne
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ylimielisyys | ylimielisyydet |
| genetiivi | ylimielisyyden | ylimielisyyksien |
| partitiivi | ylimielisyyttä | ylimielisyyksiä |
| akkusatiivi | ylimielisyys; ylimielisyyden |
ylimielisyydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ylimielisyydessä | ylimielisyyksissä |
| elatiivi | ylimielisyydestä | ylimielisyyksistä |
| illatiivi | ylimielisyyteen | ylimielisyyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ylimielisyydellä | ylimielisyyksillä |
| ablatiivi | ylimielisyydeltä | ylimielisyyksiltä |
| allatiivi | ylimielisyydelle | ylimielisyyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ylimielisyytenä | ylimielisyyksinä |
| translatiivi | ylimielisyydeksi | ylimielisyyksiksi |
| abessiivi | ylimielisyydettä | ylimielisyyksittä |
| instruktiivi | – | ylimielisyyksin |
| komitatiivi | – | ylimielisyyksine- + omistusliite |
Etymologia[muokkaa]
sanan ylimielinen vartalosta ylimielis- ja suffiksista -yys
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on ylimielinen
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- ylimielisyys Kielitoimiston sanakirjassa