varma

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Varma ja värma


Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

varma (9) (komparatiivi varmempi, superlatiivi varmin) (taivutus[luo])

  1. jonka tapahtuminen tai toteutuminen on hyvin todennäköistä, ennalta arvattua
    Juhlien järjestäminen ei ole vielä varmaa.
    Se on aina ollut varma tie tuhoon. (Björn Wahlroos sosialismista)
  2. joka on vakuuttunut jnk todenmukaisuudesta
    Olen varma, että hän puhuu totta.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑrmɑ/
  • tavutus: var‧ma

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

idioottivarma, itsevarma, käyttövarma, pomminvarma, toimintavarma, voitonvarma, vuorenvarma

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • varma Kielitoimiston sanakirjassa

Esperanto[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

varma (yks. akk. varman, mon. varmaj, mon. akk. varmajn)

  1. lämmin

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈvar.ma/

Liittyvät sanat[muokkaa]

Ido[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

varma

  1. lämmin

Ruotsi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

varma (sanalta puuttuu taivutus, katso ohjeet täältä)

  1. (taivutusmuoto) yksikön yleissuvun heikko muoto sanasta varm
  2. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko muoto sanasta varm
  3. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta varm