Siirry sisältöön

elf

Wikisanakirjasta

Englanti

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

elf (monikko elves)

  1. joulutonttu, tonttu (joulupukin apulainen)
  2. (fantasiakirjallisuudessa) haltija, haltia

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Hollanti

[muokkaa]

Numeraali

[muokkaa]

elf

  1. (kardinaaliluku) yksitoista

Substantiivi

[muokkaa]

elf m./f. (monikko elfen)

  1. haltia

Saksa

[muokkaa]

Numeraali

[muokkaa]

elf

  1. (kardinaaliluku) yksitoista

Taivutus

[muokkaa]
  • Esimerkkisana on Ding ’asia’.
Attributiivinen taivutus, ilman possessiivipronomineja
sijamuoto epämääräinen määräinen
nominatiivi elf Dinge die elf Dinge
akkusatiivi elf Dinge die elf Dinge
datiivi elf Dingen den elf Dingen
genetiivi elfer Dinge der elf Dinge
Attributiivinen taivutus, possessiivipronominien kanssa
sijamuoto epämääräinen määräinen
nominatiivi elf meiner Dinge meine elf Dinge
akkusatiivi elf meiner Dinge meine elf Dinge
datiivi elfen meiner Dinge meinen elf Dingen
genetiivi elfer meiner Dinge meiner elf Dinge
Substantiivinen taivutus
sijamuoto epämääräinen määräinen
nominatiivi elf die elf
akkusatiivi elf die elf
datiivi elfen den elfen
genetiivi elfer der elf

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • elf Dudenissa (saksaksi)