belöpa

Ruotsi

Verbi

belöpa (2)

1. (kustannuksista) refl.: belöpa sig nousta, kohota
2. refl.: belöpa sig langeta (esim. ansaan)

Taivutus

Taivutus – belöpa
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	belöper	–
imperfekti	belöpte	–
supiini	belöpt	–
imperatiivi	belöp	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: belöpa
• passiivin infinitiivi: –
• aktiivin part. prees: belöpande
• passiivin part. prees: –
• part. perf.:

Etymologia

be- + löpa