Wikisanakirja:Kysy vapaasti

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kysy vapaasti -palstalla voi kysyä sanoista. Palstalle saa kirjoittaa kuka tahansa, joka haluaa tietää jostain sanasta, jota ei löydy vielä Wikisanakirjasta. Kysymysten esittämisen ja niihin vastausten saamisen kautta voidaan saada aikaiseksi uusia artikkeleita kyseisistä sanoista.

Aloita keskustelu uudesta aiheesta

sarpikko[muokkaa]

Onko tällaista sanaa olemassa? Sanasta sarpa? Ja tarkoittaisi likimain kaislikkoa, mutta enemmänkin järvikorteista koostuvaa? --Hartz (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 12.48 (UTC)

Googlesta ei löydy mitään, eikä Kielitoimiston sanakirjasta, mutta onko silti? --Hartz (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 12.57 (UTC)
Korp (vaajaa 5 mrd sanetta) ei tunne, katso Korp--Pjr (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 13.08 (UTC)
Jännä juttu. Minun tuttuni käyttävät sanaa. Tyyliin "kun menee heittelemään sarpikkoon, pitää olla ruohikkouistin". --Hartz (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 13.27 (UTC)
Minun hauissani oli vain kirjasuomen lähteitä, tekaisen uuden laajempana. ilman sitäkin uskaltaisin sanan laittaa merkinnällä 'puhekieltä', kuullostaa senverran tutulta...
216 korpusta, ~5,4 mrd sanetta, "Konkordanssi 0". Mutta kieli on kaikkia korpuksia laajempi :) --Pjr (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 14.25 (UTC)
Meneehän tämä myös suomen johtosääntöjen mukaan, mallilla 'heinä' -> 'heinikko'. Onnneksi suomessa on tämä lähes rajaton mahdollisuus muodostaa johdoksia, sanaston kokonaismäärässä päästään näin helposti ainakin kymmeniin miljooniin :)--Pjr (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 16.26 (UTC)
Netin mukaan kortteesta saataisiin myös taivutettua kortteikko, mutta lieneeko maassa eikä järvessä kasvava korte? Sarpikolla mielestäni tarkoitetaan vain ja ainoastaan järvessä kasvavia kortteita. --Hartz (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 14.58 (UTC)
Kyllä myös järvikorte tekee kortteikkoja, kokemusta on...--Pjr (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 16.26 (UTC)
Vieraita sanoja molemmat. Ootko varma, että sana olisi sarvikko eikä esim. sarvakko (vrt. vesa~vesakko, viita~viidakko) tai sarvikko (vrt. ranta~rannikko)? Sarvakko-sanalla löytyy yksi googlehitti: [1] ja sarvikko sanalla useita[2], mutta näyttää tarkoittavan (moottori)pyörän ohjaustankoa ja jonkilaista maataloustyökalua tai sen osaa. Hyvä idea muuten tämä sivu! --Hunsvotti (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 18.59 (UTC)
100% varma että nimenomaan sarpikko kovalla peellä. --Hartz (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 18.59 (UTC)
Jos tekisin sarpamattoa tarvitsisin tietenkin sarpaa ja kysyisin tietäviltä tiheää sarvikkoa. ;-) --Lentom (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 19.10 (UTC)
Olisiko sarvikko tavallinen muoto ja sarpikko murteellinen tai jopa puhevamma? :D --Hartz (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 19.16 (UTC)
Kuitenkin leppä -> lepikko tai lepikkö. --Hartz (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 19.19 (UTC)

noppanahka[muokkaa]

Ei löydy oikein mistään. Tällaisesta olen silti kuullut puhuttavan. Kyse jonkinlaisesta nahasta, jota käytettäisiin istuimissa, ehkä nahkahansikkaissakin. --Hartz (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 11.15 (UTC)

Väärä kirjoitusmuoto sanasta nappanahka--Pjr (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 11.27 (UTC)
Kiitos. Tuossa on varmaan käynyt niin, että asiaa tuntematon on kääntänyt tuntemattoman napan joksikin tuntemakseen. --Hartz (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 11.28 (UTC)
Sellainen muuten on kuin noppakivi. --Hartz (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 23.40 (UTC)
Se tullee kiven kuutiomaisesta muodosta, usein väärin mukulakiveksi nimitetty; mukulakivikatu tarkoittaa luonnonpyöreistä kivistä tehtyä katua.--Pjr (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 09.22 (UTC)

krematööri[muokkaa]

Henkilö, joka tuhkaa vainajia krematoriossa? Onko koskaan käytetty? --Hartz (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 22.59 (UTC)

Ruotsin kielessä taitaa olla sana "krematör", mutta ei taida olla suomen kielessä sanaa "krematööri". Jos se olisi ruotsin kielessä yleinen, niin se olisi saattanut siirtyä suomen kieleen, mutta enpä ole varma kummastakaan. --Hartz (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 17.58 (UTC)

melba[muokkaa]

Jonkinlainen jälkiruoka? Ei löydy suomen kielellä oikein mitään selvää netistä. --Hartz (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 08.31 (UTC)

Tässä jotain Melbagroub / melba nimen tarina--Pjr (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 10.14 (UTC)
Olisi siis henkilön sukunimestä? Käytetäänköhän suomen kielessä kuitenkaan yleisesti? Vähän epäselvää se. Jos sana on kovin harvinainen, niin ei sitä voi suomen kielen sanaksi edes kutsua. --Hartz (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 17.55 (UTC)

מזורקה[muokkaa]

...on masurkka hepreaksi. Mikä on sanan suku?--85.76.180.213 8. helmikuuta 2015 kello 09.46 (UTC)

En osaa sanoa. Puolaksi masurkka on "mazurek", englanniksi "mazurka" ja saksaksi "Mazurka". Esimerkiksi näiden avulla voisi yrittää etsiä sanaa heprean sanakirjoista tai netistä. Yritin katsoa joiltakin netistä löytämiltäni sivuilta, mutta sana masurkka taitaa olla sana joka ei kuulu ns. perussanastoon, vaan se puuttuu monesta palvelusta kokonaan. Heprean kieli ei ole mitenkään valtavan yleinen, sillä puhujia sillä taitaa olla saman verran kuin suomen kielellä. Varmaan parhaat mahdollisuudet löytää sanan suku olisi etsiä tuolla puolan kielen "mazurek" jostain puola->heprea-sanakirjasta tai puolalaisten kirjoittamasta heprea->puola-sanakirjasta, sillä masurkka on puolassa perussanastoon kuuluva sana ja Puolassa asuu ja on asunut paljon juutalaisia, joten tuo lienee paras tapa edetä. --Hartz (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 10.59 (UTC)
Mikko Paananen saattaisi tietää?--85.76.180.213 12. helmikuuta 2015 kello 16.47 (UTC)
feminiini: http://www.morfix.co.il/en/%D7%9E%D7%96%D7%95%D7%A8%D7%A7%D7%94 --Mikko Paananen (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 18.15 (UTC)

selkata[muokkaa]

Onko joskus ollut olemassa sana "selkata", josta olisi tullut "selkkaus"? --Hartz (keskustelu) 27. helmikuuta 2015 kello 21.43 (UTC)

Mistään ei löytynyt tietoa sanan alkuperästä, ehkä taustalla on joku murresana josta tuo on kehitty. Jos jollain on pääsy Suomen sanojen alkuperää, voisiko tsekata. --Mikko Paananen (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 18.11 (UTC)
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo sivulla 1141, että sana selkata tarkoittaa 'sotkea, sekoittaa, puhua sekavia'. Selkata on murresanan selkka johdos. Selkka tarkoittaa 'sekaannusta ja sekasortoa' ja siitä on johdettu sana selkkaus. Lisää tietoa kirjoitin selkkauksen osioon etymologia. - Svallis (keskustelu) 1. syyskuuta 2015 kello 15.48 (UTC)

taulunpesulasta[muokkaa]

Onko sana taulunpesulasta riittävän idiomaattinen omaksi artikkelikseen?--85.76.84.193 19. huhtikuuta 2015 kello 14.40 (UTC)

Googlesta ei täytä löytyvän yhtään hittiä sanalle, kukaan ei ainakaan myyt sellaisia tuolla nimellä. Olisiko puhujan laitteella keksimä nimi (joka on ihan ymmärrettävä). --Mikko Paananen (keskustelu) 19. huhtikuuta 2015 kello 18.11 (UTC)

hartsi saksaksi[muokkaa]

Lienee Hartz. En kuitenkaan ole varma asiasta, joten varmistan asian täällä.--85.76.74.246 31. elokuuta 2015 kello 16.46 (UTC)

Hartsi tai pihka on saksaksi das Harz eli ilman t-kirjainta. T-kirjaimella Hartz on saksalainen sukunimi, tunnetuin kenellä se on lienee Peter Hartz, joka oli uudistamassa Saksan työttömyysturvaa. Uudistuksia kutsuttiin Hartz-reformeiksi. --Hartz (keskustelu) 1. syyskuuta 2015 kello 03.06 (UTC)
Jep; pienellä alkukirjaimella hartz taas on baskia ja on merkitykseltään karhu. --Chiumbi (keskustelu) 1. syyskuuta 2015 kello 06.42 (UTC)

gaußinkäyrä[muokkaa]

Täältä poistettiin vähän aikaa takaperin gaußinkäyrä. Eikö Gauß + -in + käyrä = gaußinkäyrä? Voi olla, että kirjoitusasu on Gaußinkäyrä tai Gaußin käyrä.--85.76.16.56 25. lokakuuta 2015 kello 06.57 (UTC)

Suomen oikeinkirjoituksella Gaussin käyrä, myös Gaussin kellokäyrä ja Gaussin jakauma; normaalijakaumaa kuvaava kellokäyrä. Katso esimerkiksi Tietoaika / Gaussin käyrä keksittiin puoli vuosisataa ennen Gaussin syntymää. --Pjr (keskustelu) 25. lokakuuta 2015 kello 08.57 (UTC)

Ra- vai Se-imperfekti?[muokkaa]

Espanjan kieliopista kysymystä: Mikä ero on espanjan Ra-imperfektillä ja Se-imperfektillä? Kumpikin on siis konjunktiivin imperfekti, mutta käytetäänkö näitä muotoja eri yhteyksissä tms.? (esim. haberhubiera tai hubiese)--85.76.103.159 19. joulukuuta 2015 kello 11.40 (UTC)

Pikaisesti googlaten: ra-muoto on Espanjassa puhekielinen (Etelä-Amerikassa myös kirjallinen), -se on Espanjassa käytetty kirjakielinen muoto.
Toisaalta kun googlasin argentiinalaisia sivuja, poliitikkojen virallisissa lausunnoissa käytetään muotoa 'hubiesen' ja urheilu-uutisissa säännönmukaisesti muotoa 'hubieran'. --Mikko Paananen (keskustelu) 20. joulukuuta 2015 kello 17.05 (UTC)

Itsellinen ja itsenäinen[muokkaa]

Itsellinen on minulle melko outo sana ja kehtaan väittää, että törmäsin siihen ensimmäistä kertaa vasta nyt. Kyseistä sanaa käytettiin yksinäinen-sanan vastakohtana, kun kuvattiin sitä, miten ihmiset kokevat ulkopuolisuuden. Olisin itse käyttänyt kyseisessä kohdassa sanaa itsenäinen, joten yritin etsiä näiden kahden sanan eroavaisuutta - huonoin tuloksin. Ymmärrän, löydöksien perusteella, että itsellisyys tarkoittaisi jonkinlaista varallisuuden hankintaan liittyvää vapautta tai itsenäisyyttä. Täten itsenäisyys olisi laajempi käsite, joka pitää itsellisyyden sisällään. En kuitenkaan ymmärrä, mitä itsellisyydellä haetaan sosiaalisessa merkityksessä, kun puhutaan ihmisen yksinäisyydestä.

Osaako joku täsmentää, mitä itsellinen voisi tässä tilanteessa tarkoittaa ja miten se poikkeaa itsenäinen-sanasta?

Varmaankin oikeampi sana käytettäväksi on itseriittoinen: toisin sanoen ei tarvitse muita ihmisiä, eikä siten koe yksinäisyyttä, joka edellyttää muiden ihmisten seuran kaipuuta. Sanalla itsellinen on Suomen historiassa ainakin oma merkityksensä tietynlaisena maaseudun asukkaana. --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2016 kello 16.23 (UTC)
Vanhastaan itsellinen on tarkoittanut sellaista, joka on itsenäisesti toimeen tuleva ja riippumaton, vaikka ei välttämättä olisikaan muodollisesti itsenäinen. Itseriittoinen taas on paremminkin synonyymi sanalle omahyväinen eli sellainen, joka ei katso tarvitsevansa muita, vaikka todellisuudessa saattaisi tarvitakin. --Chiumbi (keskustelu) 25. huhtikuuta 2016 kello 08.24 (UTC)

х vai г translitteroimaan H:ta?[muokkaa]

[3] Linkki ei anna ollenkaan vaihtoehtona г:ta translitteroimaan h:ta, vaan se on joka tapauksessa х. Kuitenkin on translitterointi Гитлер, vaikka г linkin mukaan on nimenomaan g. Milloin käytetään х ja milloin г?--2001:14BB:170:68A1:A055:53EE:53D7:7E0 12. heinäkuuta 2016 kello 20.03 (UTC)

[4] selittää sen olevan vanha perinteinen transkriptio. Venäjässähän ei ole suomen h-äännettä vaan venäjän х vastaa saksan ch:ta. Ilmeisesti g kuulostaa tuossa korvaan paremmin h:ta vastaavalta. Esimerkkejä perinteisistä nimistä: Hamburg → Гамбург, Hansa → Ганза. --Mikko Paananen (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 21.24 (UTC)

Eri lukujärjestelmistä[muokkaa]

Matikan tunnilla on opetettu, että teoriassa (ja käytännössäkin?) voidaan muodostaa eri lukujärjestelmiä loputtomiin. (4-järjestelmä, 18-järjestelmä, 25-järjestelmä, 27-järjestelmä jne.) Onko kaikille olemassa nimeä, vai käytetäänkö harvoin käytetyistä nimeä X-järjestelmä, jossa X vastaa ko. lukua?--85.76.79.158 29. heinäkuuta 2016 kello 08.43 (UTC)

Lukujärjestelmille on olemassa latinalaisperäiset nimet, joita voi kai luoda mille tahansa järjestelmälle vääntämällä latinan järjestysluvuista. Käytössä olevia on ainakin binaari/binääri- (2), oktaali- (8), desimaali- (10), duodesimaali (12), heksadesimaali (16), vigesimaali (20) ja seksagesimaalijärjestelmät (60), sekä trinääri -etuliite (3) ainakin trinäärilogiikan yhteydessä. --Hunsvotti (keskustelu) 29. heinäkuuta 2016 kello 14.32 (UTC)

juristeerata[muokkaa]

onko tällaista sanaa olemassa? --Hartz (keskustelu) 13. syyskuuta 2016 kello 04.07 (UTC)

geneeristyä[muokkaa]

onko tällaista sanaa olemassa? tulla geneeriseksi? kohdata geneeristä kilpailua? (lääketeollisuus) --Hartz (keskustelu) 1. lokakuuta 2016 kello 05.10 (UTC)

Pluskvamperfekti ja toinen pluskvamperfekti[muokkaa]

Italiassa on kaksi pluskvamperfektiä: avevo-/ero-pluskvamperfekti ja ebbi-/fui-pluskvamperfekti (=toinen pluskvamperfekti). Mikä ero näillä kahdella on? Jotenkin käsitän, että jos on ero stato ("olin ollut") ja fui stato ("olen ollut ollut"), niin jälkimmäinen olisi tapahtunut vielä kauempana menneisyydessä kuin edellinen.--85.76.146.235 4. lokakuuta 2016 kello 17.49 (UTC)

rondelli[muokkaa]

voiko sanaa käyttää suomen kielessä? ruotsin sanasta rondell --Hartz (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 09.48 (UTC)

Taitaisi mennä ruokatermeihin?--Pjr (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 11.21 (UTC)
ei vaan torniolainen käytti sanaa siitä mitä kierretään autolla ja jossa voi olla kukkaistutuksia --Hartz (keskustelu) 14. maaliskuuta 2017 kello 15.26 (UTC)

Vanha harppu[muokkaa]

tuleeko tuo erikoinen harppu sanasta harpyija? tämä on viimeaikainen ajatus numero uno --Hartz (keskustelu) 14. maaliskuuta 2017 kello 15.27 (UTC)

Kuinka suomennetaan whiny[muokkaa]

jos jollakulla laulajalla on "whiny voice", niin minkälaisesta äänestä on kyse? --109.240.117.20 22. huhtikuuta 2017 kello 03.57 (UTC)

Kuinka käännetään heartthrob[muokkaa]

kun sitä käytetään jostakusta julkisuuden henkilöstä? sanakirjat antavat käännökseksi vain 'sydämen tykytys'. tuskin sanaa käännetään sydämen tykytystä aiheuttavaksi, vaan jotain sopivampaa sanaa haetaan. olisiko sopivin 'ihastuttava'? --Hartz (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 10.37 (UTC)

adjektiivina sykäyttävä?--Pjr (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 11.28 (UTC)
tai substantiivina hurmuri "I'm a teenage heartthrob again?--Pjr (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 11.31 (UTC)
taivun tämän hurmurin kannalle oivana käännöksenä --Hartz (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 14.32 (UTC)

homestead principle[muokkaa]

https://en.wikipedia.org/wiki/Homestead_principle kuinka kääntyy? onko vain homestead-periaate? --Hartz (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 10.39 (UTC)

Tämä lienee valtausoikeus. --85.76.128.118 21. helmikuuta 2018 kello 11.53 (UTC)
tai varmaan parempi kääntää tämä https://en.wikipedia.org/wiki/Original_appropriation --Hartz (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 10.53 (UTC)
Ja tämä taas ehkä valtaus. --85.76.128.118 21. helmikuuta 2018 kello 11.53 (UTC)

byytta taivutus[muokkaa]

Sana byytta tarkoittaa oksennusta. Taipuisiko se monikossa "byyttojen - byyttoja - byyttoihin"?--2001:14BB:81:6FA9:5726:C90E:C033:6B52 11. kesäkuuta 2017 kello 15.44 (UTC)

Saksan rinnakkaisen muotojen erot[muokkaa]

Otetaan esimerkkisanaksi reißen ja sen imperfektin yksikön toinen persoona, jolla on kaksi muotoa:

  • rissest
  • risst

Ymmärsinkö oikein, että näillä rinnakkaisilla muodoilla on tyyliero?--2001:14BB:52:7D7C:575B:45C4:D08D:C9DC 9. syyskuuta 2017 kello 07.44 (UTC)

päikkömerkki[muokkaa]

mikäs on postimerkkien keräilyyn liittyvän päikkömerkin määritelmä? mitä sattuu tarkoittamaan? --Hartz (keskustelu) 12. marraskuuta 2017 kello 16.55 (UTC)

Oisko yksittäinen väärinpäin painettu merkki arkissa, esim. [5]. Esim. tässä "20 penniä ultramariini pysty kolmirivilö, jossa on PÄIKKÖMERKKI alhaalla."[6]. Päikkö tai päikköpari tarkoittaa kielitoimiston sanakirjan mukaan postimerkkiparia, jossa merkit toisiinsa nähden ylösalaisin. --Hunsvotti (keskustelu) 12. marraskuuta 2017 kello 19.51 (UTC)

sama-arvoinen[muokkaa]

onko sellaista sanaa kuin sama-arvoinen? tarkoittaen että on samat tai samanlaiset arvot (engl. values). ei tule mitään muuta sanaa joka tarkoittaisi samaa, mutta jos sellainen on, sen voisi kertoa --Hartz (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 05.15 (UTC)

satubaletti[muokkaa]

mitä on ruotsiksi ja englanniksi? täysin suomalainen keksintö? --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2018 kello 05.36 (UTC)

Ainakin ruotsiksi on käytössä sagobalett. --85.76.128.118 21. helmikuuta 2018 kello 11.54 (UTC)

sanaseppä ja sanaseppo[muokkaa]

tarkoittavatko samaa? kumpi on yleisempi tai oikeampi? --Hartz (keskustelu) 27. helmikuuta 2018 kello 06.43 (UTC)

pilleripihdit[muokkaa]

onko väline jolla apteekkari puristi pyöreitä pillereitä (käsin) sata vuotta takaperin? Google ei anna apuja --Hartz (keskustelu) 20. maaliskuuta 2018 kello 07.07 (UTC)

Luulisin kyllä niin, vaan eipä tosiaan löydy; täytyy vielä tarkistaa Finna. Ruotsin haulla pillertång löytyi kuvia nykyaikaisesta apuvälineestä: [7]. --Pjr (keskustelu) 20. maaliskuuta 2018 kello 10.12 (UTC)
Kiitos. Hyvä huomio varmaankin, että Suomessa apteekkareista suuri osa lie ollut ruotsinkielisiä. Tätä tosiaan kannattaa etsiä Ruotsin puolelta pillertångilla. --Hartz (keskustelu) 20. maaliskuuta 2018 kello 10.21 (UTC)

Ja tablettipuristin Finnassa: [8]--Pjr (keskustelu) 20. maaliskuuta 2018 kello 10.29 (UTC)

Intervallit 16 jne.?[muokkaa]

Onko tuplaoktaavia leveämmillä intervalleilla nimiä? Tyyliin:

  • 16: sedesiimi tai sekstdesiimi
  • 17: septdesiimi
  • 18: oktdesiimi
  • 19: nondesiimi
  • 20: vigesiimi
  • 21: vigesipriimi
  • 22: vigesisekunti

...et cetera? Kun intervallien nimethän perustuvat italiankielisiin järjestyslukuihin.--2001:14BB:70:3F52:5261:BDF6:F97C:B783 2. heinäkuuta 2018 kello 21.40 (UTC)

Miten lausutaan tropisk?[muokkaa]

Näin melkoisten Suomen helteiden innoittamana kysyn, miten lausutaan ruotsin tropisk. Onko se: A) [ˈtroːpːisk], B) [ˈtruːpːisk] vai C) jotain aivan muuta?--Sentree (Keskustele) 17. heinäkuuta 2018 kello 13.44 (UTC)

googleen tropisk + uttala https://sv.howtopronounce.com/swedish/tropiska/ --Hartz (keskustelu) 27. heinäkuuta 2018 kello 04.35 (UTC)
Ranskankielisen Wikisanakirjan artikkelissa ääninäyte, joka kuulostaa minun korvaani oikealta https://fr.wiktionary.org/wiki/tropisk, sen mukaan [ˈtroːpːisk]. --Pjr (keskustelu) 27. heinäkuuta 2018 kello 11.26 (UTC)

rumppamaha[muokkaa]

onko oikea sana, mitä tarkoittaa ja mistä se tulee? ei luultavasti ruotsin rumpa-sanasta? --Hartz (keskustelu) 27. heinäkuuta 2018 kello 04.33 (UTC)

uusien opiskelijoiden nimitykset[muokkaa]

millä sanoilla kutsutaan yläkoulun (yläasteen) uutta oppilasta, joka on aloittanut juuri 7. luokan? entä lukion opiskelijaa joka on aloittanut juuri lukion 1. luokan? fuksi löytyi jo. --Hartz (keskustelu) 22. elokuuta 2018 kello 11.54 (UTC)

Yläasteen seiskoja saatetaan kutsua mokkereiksi tai mokuiksi, meilläpäin ainakin käytettiin tuollaista sanaa. Lukion ykköset ovat ihan vain ykkösiä.--Sentree (Keskustele) 22. elokuuta 2018 kello 19.21 (UTC)
seiskaluokkalaiset taisivat olla mopoja Tampereella. Lukiolaiselle ei kai ollut mitään erityistä sanaa. --Mikko Paananen (keskustelu) 22. elokuuta 2018 kello 19.37 (UTC)
Seiskat Jyväskylässä mopoja, joita joskus "mopotettiin" (keksittiin jotain initiaatiojäynää – tai vain kiusattiin). 84.251.161.164 22. elokuuta 2018 kello 19.44 (UTC)

Naispuolinen sulttaani[muokkaa]

Kun on olemassa:

  • kuningas → kuningatar
  • herttua → herttuatar
  • ruhtinas → ruhtinatar

...onko vastaava muoto sulttaanista

  • sulttaani → sulttaanitar?

Tavallaan "sulttaanittaruus" on teoreettista, koska yleensä sulttaanikunnissa lienee semmoinen laki, joka ei salline naisen olla johtajana koko maalle. Toisaalta onhan monilla sulttaaneillakin vaimot(/miehet)...--2001:14BB:80:6380:9E01:5ED2:526C:8AC3 11. lokakuuta 2018 kello 13.29 (UTC)

Ainakin tällainen kaveritar hallitsi Delhissä joskus, ettei se pelkästään teoreettista ole. Wikipediasivulla puhutaan tosin sulttaanista. Sulttaanin vaimoa sanotaan ainakin sulttaanittareksi tai kuningattareksi. Netistä löytyy hyvin tuloksia. --Hunsvotti (keskustelu) 11. lokakuuta 2018 kello 15.32 (UTC)

agenssi[muokkaa]

käytetäänkö tämmöistä sanaa? vrt. englannin en:agency --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2018 kello 09.37 (UTC)

AP[muokkaa]

Erinäisillä keskustelupalstoilla kummittelee sellainen lyhenne kuin AP, kun keskustelua käydään. Pari kysymystä:

  • A. Voidaanko lyhenteellä viitata keskustelun aloittajaan?
  • B. Miten tämä kuuluisi tällöin lyhentää? ("AP", "AP." "Ap", "Ap.", "ap", "ap.", "aP", "aP." ?)

Miten itse asian järkeilin, niin se on lyhenne yhdyssanasta "aloituspuheenvuoro". Olenko oikeassa?--Sentree (Keskustele) 17. marraskuuta 2018 kello 15.56 (UTC)

Suomalainen väännös englannin termistä OP, Original Poster. "Alkuperäinen postaaja" tai jotain. Siis se joka aloitti uuden viestiketjun. --Mikko Paananen (keskustelu) 17. marraskuuta 2018 kello 16.24 (UTC)

twerkata ja flossata[muokkaa]

Nuorison käytössä esiintyy sanoja:

  • twerkata (tehdä tanssiliikettä, jossa takapuolta heliutetaan ylös ja alas)
  • flossata (nimitys tiestystä tanssista, jossa käsiä heilutetaan kummallekin sivulle vuoroin eteen ja vuoroin taakse)

Ovatko nämä riittävän merkittäviä?--2001:14BB:70:FC41:6B14:180F:80AB:FA4D 24. marraskuuta 2018 kello 23.13 (UTC)

Ovat. Sanoja käytetään ihan iltapäivälehdissä. --Mikko Paananen (keskustelu) 25. marraskuuta 2018 kello 01.47 (UTC)

misguided[muokkaa]

mikäs on paras käännös sanalle misguided? esimerkissä "Modern Monetary Theory is misguided" --Hartz (keskustelu) 6. maaliskuuta 2019 kello 15.22 (UTC)

Tarkoittaa minusta jotain joka on lähtökohdiltaan tai päättelyketjultaan väärä. Ei kai tuolle ole parempaa sanaa kuin väärä, virheellinen. "Harhaanjohdettu" ei oikein sovi esimerkkiin. --Mikko Paananen (keskustelu) 6. maaliskuuta 2019 kello 17.16 (UTC)

sanctuary state[muokkaa]

https://www.latimes.com/politics/essential/la-pol-ca-essential-politics-updates-california-lawmakers-take-final-action-1505534909-htmlstory.html https://www.oregonlive.com/politics/2019/05/wa-joins-or-ca-becomes-sanctuary-state.html

ylen artikkelissa käännetty ehkäpä ohimennen "ns. turvavaltio" https://yle.fi/uutiset/3-9445685 --Hartz (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 06.30 (UTC)

Hölmö käännös, koska kyseessä ei ole valtio vaan osavaltio, joka ei palauta laittomasti maassa oleskelevia. --Mikko Paananen (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 13.19 (UTC)

smoke and mirrors[muokkaa]

sanonta "to be nothing but smoke and mirrors", onko suomeksi silmänkääntötemppu? "muuta kuin silmänkääntötemppu"? --Hartz (keskustelu) 22. elokuuta 2019 kello 02.51 (UTC)

seksuaalioikeus[muokkaa]

onko tämä neologismi? https://yle.fi/uutiset/3-10933739 tietääkö kukaan mitä se tarkoittaa? --Hartz (keskustelu) 26. elokuuta 2019 kello 03.37 (UTC)

muutama[muokkaa]

Siirretty ylläpitäjien ilmoitustaulu‎lta. --Hunsvotti (keskustelu) 26. elokuuta 2019 kello 18.42 (UTC)

Miten on? Onko jokin käräjäoikeus päättänyt, että muutama on muka 3–99, eli ts. 100, 101 et cetera eivät enää ole muutama?? Ko. sivulle tupsahti tällainen, jonka minä kumitin sieltä. Liekö saman häirikön lisäilyä, jota me muut joudumme kumoilemaan? Kun tuohon ei koskaan lisätä mitään pätevää lähdelinkkiä. Kysynpä nyt ylläpidolta.--2001:14BB:71:85FB:F026:5B7A:DAC5:9C5D 24. elokuuta 2019 kello 21.10 (UTC)