konjunktiivi

Suomi

Substantiivi

1. (kielitiede, Suomen) indo-eurooppalaisissa kielissä esiintyvä verbin tapaluokka, joka tunnetaan latinaan pohjautuvissa romaanisissa kielissä sekä myös englannissa subjunktiivin nimellä ja jota ei ole suomessa, käännetään suomessa joko indikatiivilla tai konditionaalilla:

   Latinankielisessä lauseessa "Amo ut amer" 'Rakastan, jotta minua rakastettaisiin' amer on amare-verbin passiivin konjunktiivin preesensin yksikön ensimmäinen persoona.

   Saksankielisessä lauseessa "Er sagt, er sei reich" 'Hän sanoo, että hän on rikas/ sanoo olevansa rikas' sei on sein-verbin konjunktiivin preesensin yksikön kolmas persoona.

Käännökset

1. indo-eurooppalaisissa kielissä esiintyvä verbin romaanisissa kielissä sekä myös englannissa subjunktiivin nimellä ja jota ei ole suomessa, käännetään suomessa joko indikatiivilla tai konditionaalilla:

hollanti: aanvoegende wijs italia: congiuntivo

latina: coniunctivus, subiunctivus portugali: conjunção

Homo