Poistettu sisältö Lisätty sisältö
|
|
Rivi 126: |
Rivi 126: |
|
[[fr:kunto]] |
|
[[fr:kunto]] |
|
[[io:kunto]] |
|
[[io:kunto]] |
|
|
[[mg:kunto]] |
|
[[fj:kunto]] |
|
[[fj:kunto]] |
|
[[tl:kunto]] |
|
[[tl:kunto]] |
Versio 8. maaliskuuta 2013 kello 20.43
Suomi
Substantiivi
kunto (ku-nto) (1-J) (monikko kunnot)
- fyysinen suorituskyky
- Kuntoaan voi parantaa lenkkeilyllä.
- (arkikieltä, Suomen) terveydentila
- Hänen kuntonsa on nykyään hyvä.
- tila; jonkin oleminen ehjä tai toimiva; se, kuinka hyvä tai huono jokin on
- Rakennukset ovat huonossa kunnossa.
- Määritelmä puuttuu.
- Ovatko asiasi kunnossa?
Käännökset
Liittyvät sanat
ajokunto,
ajokuntoinen,
alakunto,
alakuntoinen,
alakuntoisuus,
ampumakunto,
asekuntoinen,
asekuntoisuus,
epäkuntoinen,
epäkuntoisuus,
epäkuntoon,
hirmukunto,
huippukunto,
huonokuntoinen,
hyväkuntoinen,
julkaisukunto,
kansalaiskunto,
käyttökunto,
käyttökuntoinen,
keskenkuntoinen,
kovakuntoinen,
kuntoarvio,
kuntoharjoittelu,
kuntoharjoitus,
kuntohoitaja,
kuntoilija,
kuntoilla,
kuntoilu,
-kuntoinen,
kuntoisuus,
kuntoisuusloma,
kuntojumppa,
kuntokävely,
kuntokäyrä,
kuntokeskus,
kuntokoulu,
kuntolenkki,
kuntoliikunta,
kuntonyrkkeily,
kuntoon,
kuntoonpano,
kuntopiiri,
kuntopolku,
kuntopyörä,
kuntorekki,
kuntosali,
kuntotesti,
kuntourheilija,
kuntourheilu,
kuntouttaa,
kuntoutua,
kuntoutus,
laskukunto,
lihaskuntotesti,
liikennekuntoinen,
loistokunto,
loistokuntoinen,
matkakunto,
mieskunto,
mieskuntoinen,
mieskuntoisuus,
nousukunto,
painokunto,
painokuntoinen,
paraatikunto,
peruskunto,
pohjakunto,
priimakunto,
puolikuntoinen,
puolikuntoisuus,
purjehduskunto,
purjehduskuntoinen,
rapakunto,
rapakuntoinen,
täysikuntoinen,
teräkunto,
teuraskunto,
teuraskuntoinen,
tiptopkuntoon,
toimintakunto,
toimintakuntoinen,
työkunto,
työkuntoinen,
vajaakuntoinen,
vajaakuntoisuus,
vieraskuntoon,
yleiskunto,
ylikunto,
ylikuntoinen
|