ylikunto
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ylikunto (1)
- tila, jossa elimistöä on rasitettu fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin mistä sillä on mahdollisuus palautua.
- Urheilija on ylikunnossa.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈyliˌkunt̪o/
- tavutus: y‧li‧kun‧to
Käännökset
[muokkaa]1. tila, jossa elimistöä on rasitettu fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin mistä sillä on mahdollisuus palautua.
|
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- ylikunto Kielitoimiston sanakirjassa