Liite:Verbitaivutus/suomi/suuttua

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Persoonamuodot[muokkaa]

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä suutun en suutu minä olen suuttunut en ole suuttunut
sinä suutut et suutu sinä olet suuttunut et ole suuttunut
hän suuttuu ei suutu hän on suuttunut ei ole suuttunut
me suutumme emme suutu me olemme suuttuneet emme ole suuttuneet
te
Te
suututte
-"-
ette suutu
-"-
te
Te
olette suuttuneet
olette suuttunut
ette ole suuttuneet
ette ole suuttunut
he suuttuvat eivät suutu he ovat suuttuneet eivät ole suuttuneet
passiivi suututaan ei suututa passiivi on suututtu ei ole suututtu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä suutuin en suuttunut minä olin suuttunut en ollut suuttunut
sinä suutuit et suuttunut sinä olit suuttunut et ollut suuttunut
hän suuttui ei suuttunut hän oli suuttunut ei ollut suuttunut
me suutuimme emme suuttuneet me olimme suuttuneet emme olleet suuttuneet
te
Te
suutuitte
-"-
ette suuttuneet
ette suuttunut
te
Te
olitte suuttuneet
olitte suuttunut
ette olleet suuttuneet
ette ollut suuttunut
he suuttuivat eivät suuttuneet he olivat suuttuneet eivät olleet suuttuneet
passiivi suututtiin ei suututtu passiivi oli suututtu ei ollut suututtu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä suuttuisin en suuttuisi minä olisin suuttunut en olisi suuttunut
sinä suuttuisit et suuttuisi sinä olisit suuttunut et olisi suuttunut
hän suuttuisi ei suuttuisi hän olisi suuttunut ei olisi suuttunut
me suuttuisimme emme suuttuisi me olisimme suuttuneet emme olisi suuttuneet
te
Te
suuttuisitte
-"-
ette suuttuisi
-"-
te
Te
olisitte suuttuneet
olisitte suuttunut
ette olisi suuttuneet
ette olisi suuttunut
he suuttuisivat eivät suuttuisi he olisivat suuttuneet eivät olisi suuttuneet
passiivi suututtaisiin ei suututtaisi passiivi olisi suututtu ei olisi suututtu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä suuttunen en suuttune minä lienen suuttunut en liene suuttunut
sinä suuttunet et suuttune sinä lienet suuttunut et liene suuttunut
hän suuttunee ei suuttune hän lienee suuttunut ei liene suuttunut
me suuttunemme emme suuttune me lienemme suuttuneet emme liene suuttuneet
te
Te
suuttunette
-"-
ette suuttune
-"-
te
Te
lienette suuttuneet
lienette suuttunut
ette liene suuttuneet
ette liene suuttunut
he suuttunevat eivät suuttune he lienevät suuttuneet eivät liene suuttuneet
passiivi suututtaneen ei suututtane passiivi lienee suututtu ei liene suututtu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä suutu älä suutu sinä
hän suuttukoon älköön suuttuko hän olkoon suuttunut älköön olko suuttunut
me suuttukaamme älkäämme suuttuko me
te
Te
suuttukaa
-"-
älkää suuttuko
-"-
te
Te
he suuttukoot älkööt suuttuko he olkoot suuttuneet älkööt olko suuttuneet
passiivi suututtakoon älköön suututtako passiivi olkoon suututtu älköön olko suututtu

Nominaalimuodot[muokkaa]

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. suuttua preesens suuttuva suututtava
pitkä 1. suuttuakseen1 perfekti suuttunut suututtu
2. inessiivi suuttuessa2 suututtaessa agentti suuttuma4
instruktiivi suuttuen kielteinen agentti suuttumaton
3. inessiivi suuttumassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi suuttumasta
illatiivi suuttumaan
adessiivi suuttumalla
abessiivi suuttumatta
instruktiivi suuttuman suututtaman
4. nominatiivi suuttuminen
partitiivi suuttumista
5. suuttumaisillaan3