Liite:Verbitaivutus/saksa/einwilligen

Wikisanakirjasta
Nominaalimuodot
infinitiivi einwilligen
partisiipin preesens einwilligend [luo]
partisiipin perfekti eingewilligt [luo]
apuverbi haben
Persoonamuodot
indikatiivi
preesens imperfekti perfekti pluskvamperfekti
pers. yks. mon. pers. yks. mon. pers. yks. mon. pers. yks. mon.
1. päälauseessa: willige ein
sivulauseessa: einwillige [luo]
päälauseessa: willigen ein
sivulauseessa: einwilligen
1. päälauseessa: willigte ein
sivulauseessa: einwilligte [luo]
päälauseessa: willigten ein
sivulauseessa: einwilligten [luo]
1. haben eingewilligt haben eingewilligt 1. hatte eingewilligt hatten eingewilligt
2. päälauseessa: willigst ein
sivulauseessa: einwilligst [luo]
päälauseessa: willigt ein
sivulauseessa: einwilligt
2. päälauseessa: willigtest ein
sivulauseessa: einwilligtest [luo]
päälauseessa: willigtet ein
sivulauseessa: einwilligtet [luo]
2. hast eingewilligt habt eingewilligt 2. hattest eingewilligt hattet eingewilligt
3. päälauseessa: willigt ein
sivulauseessa: einwilligt [luo]
päälauseessa: willigen ein
sivulauseessa: einwilligen
3. päälauseessa: willigte ein
sivulauseessa: einwilligte
päälauseessa: willigten ein
sivulauseessa: einwilligten
3. hat eingewilligt haben eingewilligt 3. hatte eingewilligt hatten eingewilligt
konjunktiivi
preesens imperfekti perfekti pluskvamperfekti
pers. yks. mon. pers. yks. mon. pers. yks. mon. pers. yks. mon.
1. päälauseessa: willige ein
sivulauseessa: einwillige
päälauseessa: willigen ein
sivulauseessa: einwilligen
1. päälauseessa: willigte ein
sivulauseessa: einwilligte
päälauseessa: willigten ein
sivulauseessa: einwilligten
1. habe eingewilligt haben eingewilligt 1. hätte eingewilligt hätten eingewilligt
2. päälauseessa: willigest ein
sivulauseessa: einwilligest [luo]
päälauseessa: williget ein
sivulauseessa: einwilliget [luo]
2. päälauseessa: willigtest ein
sivulauseessa: einwilligtest
päälauseessa: willigtet ein
sivulauseessa: einwilligtet
2. habest eingewilligt habet eingewilligt 2. hättest eingewilligt hättet eingewilligt
3. päälauseessa: willige ein
sivulauseessa: einwillige
päälauseessa: willigen ein
sivulauseessa: einwilligen
3. päälauseessa: willigte ein
sivulauseessa: einwilligte
päälauseessa: willigten ein
sivulauseessa: einwilligten
3. habe eingewilligt haben eingewilligt 3. hätte eingewilligt hätten eingewilligt
imperatiivi
pers. yks. mon.
1. willigen wir ein
2. willige ein (epämuodollinen)
willigen Sie ein (muodollinen)
willigt ein (epämuodollinen)
willigen Sie ein (muodollinen)
3. willige er/sie/es ein willigen sie ein