äga

Katso myös: aga, agā

Ruotsi

Substantiivi

äga yl. (1) (yks. määr. ägan[luo], mon. epämäär. ägor[luo], mon. määr. ägorna[luo]) [e:ga]

1. tilus; omistus

   i någons ägo

   jonkun omistuksessa/hallussa

Huomautukset

• Muoto ägo on vanhahtava yksikön datiivimuoto.

Verbi

äga (2) [e:ga]

1. omistaa
2. olla jllk

   Obehöriga äga ej tillträde.

   Asiattomilta pääsy kielletty.

Taivutus

Taivutus – äga
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	äger	ägs, äges
imperfekti	ägde	ägdes
supiini	ägt	ägts
imperatiivi	äg	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: äga
• passiivin infinitiivi: ägas
• aktiivin part. prees: ägande
• passiivin part. prees: ägandes
• part. perf.: yl. ägd, n. ägt, määr./mon. ägda

Liittyvät sanat

Johdokset

• (substantiivi) ägande, ägare