vuolla

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vuolla

  1. (taivutusmuoto) yksikön adessiivi sanasta vuo
    Sähkökentän vuolla on SI-järjestelmässä mittayksikkönä coulombi ja magneettikentän vuolla weber.

Verbi[muokkaa]

vuolla (67) (taivutus[luo])[1]

  1. irrottaa mekaanisesti leikkaamalla lastuja
    Lapsena vuolin puukolla kaarnalaivoja paksusta männynkuoresta.
    Paperipuita kuorittaessa vuollaan vuolukoneella tai vuoluraudalla kuori puun pinnasta.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋuo̯lːɑˣ/
  • tavutus: vuol‧la

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

  • vuolla kultaa
    1. ansaita huomattavan paljon

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vuolla Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 67