tuhma
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
tuhma (10) (komparatiivi tuhmempi, superlatiivi tuhmin) (taivutus[luo])
- ilkeä, tottelematon
- siveetön, sopimaton
- (murteellinen, hyvin vanhahtava) tyhmä
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪uhmɑ/
- tavutus: tuh‧ma
Etymologia[muokkaa]
Mahdollisesti germaaninen laina.[1] Alkujaan tuhmaa käytettiin myös merkityksessä tyhmä.
Käännökset[muokkaa]
1. ilkeä
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Vastakohta[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- tuhma Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Saarikivi, Janne: Uusia vanhoja sanoja. Sámit, sánit, sátnehámit, 2007, s. 325–347. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura. Artikkelin verkkoversio (PDF).