syntyä
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
syntyä
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta synty
Verbi[muokkaa]
- alkaa elää itsenäisenä emostaan: tulla ulos emon kohdusta tai munasta, käytetään myös ihmisestä
- Esikoiseni Robert syntyi 16. syyskuuta 1945.
- saada alkunsa
- Bensiineitä syntyy raakaöljyn jalostuksesta.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsynt̪yæˣ/
- tavutus: syn‧ty‧ä
Etymologia[muokkaa]
indoeurooppalainen laina[1]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
synnyinmaa, synnyinseutu, syntymäaika, syntymähetki, syntymäjuhla, syntymäkoti, syntymämerkki, syntymäpaikka, syntymäpaino, syntymäpäivä, syntymäsokea, syntymätodistus, syntymätukka, syntymävika, syntymävuosi
Idiomit[muokkaa]
- ei synny lasta eikä paskaa
- (alatyyliä) ei synny eli valmistu mitään
Aiheesta muualla[muokkaa]
- syntyä Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Ulla-Maija Kulonen: Kielen vuosituhannet. Kielikello, 2000, nro 1. Artikkelin verkkoversio.