spor

Norja

Substantiivi

spor (-et)

1. jälki

Ruotsi

Substantiivi

spor yl. (3) (yks. määr. sporen[luo], mon. epämäär. sporer[luo], mon. määr. sporerna[luo])

1. itiö

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• sporkapsel, sporstoft, sporsäck, sporväxt

Serbia

Adjektiivi

spȍr (kyrillinen спор) (määräinen spòrī, komparatiivi spòrijī)

1. hidas

Taivutus

  Näytä/piilota taivutustaulukko

	yksikkö				monikko
	maskuliini		neutri	feminiini	maskuliini	neutri	feminiini
	elollinen	eloton
nominatiivi	sporepäm, sporimäär		sporo	spora	spori	spora	spore
genetiivi	sporaepäm, sporog(a)määr			spore	sporih
datiivi‑lokatiivi	sporuepäm, sporom(e)määr			sporoj	sporim(a)
akkusatiivi	sporaepäm sporogmäär	sporepäm sporimäär	sporo	sporu	spore	spora	spore
instrumentaali	sporim			sporom	sporim(a)

Substantiivi

spȍr m. (kyrillinen спор)

1. kiista

Taivutus

	yksikkö	monikko
nominatiivi	spȍr	spȍrovi
genetiivi	spȍra	spȍrōvā
datiivi-lokatiivi	spȍru	spȍrovima
akkusatiivi	spȍr	spȍrove
vokatiivi	spore	spȍrovi
instrumentaali	spȍrom	spȍrovima

Tšekki

Substantiivi

spor m.

1. kiista, erimielisyys
2. oikeusjuttu

Taivutus

sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	spor	spory
genetiivi	sporu	sporů
datiivi	sporu	sporům
akkusatiivi	spor	spory
vokatiivi	spore	spory
lokatiivi	sporu	sporech
instrumentaali	sporem	spory

Turkki

Substantiivi

spor

1. urheilu
2. itiö