ruma
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
ruma (10) (komparatiivi rumempi, superlatiivi rumin) (taivutus[luo])
- sellainen, joka kuulostaa tai näyttää vastenmieliseltä; koetaan ilkeäksi tai vastenmieliseksi; pahan kuuloinen, pahan näköinen
- Ruisrääkän rääkynä on niin rumaa, että se kuulostaa melkein kauniilta.
- Tulipa ruma ilma.
- Se oli tosi ruma temppu.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈrumɑ/
- tavutus: ru‧ma
Käännökset[muokkaa]
1. sellainen, joka kuulostaa tai näyttää vastenmieliseltä
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: rumahko
- adverbit: rumasti
- substantiivit: rumilus, rumistus, rumuus
- verbit: rumentaa, rumentua, rumistua
Aiheesta muualla[muokkaa]
- ruma Kielitoimiston sanakirjassa
Vepsä[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
ruma
Alune[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ruma