omit

Suomi

Verbi

omit

1. indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä omia
2. indikatiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä omia

Englanti

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	omits
part. prees.	omitting
imp. & part. perf.	omitted

omit

1. jättää pois
2. jättää huomiotta
3. laiminlyödä

Etymologia

latinan sanasta omittō

Liittyvät sanat

• omission

Ranska

Verbi

omit

1. indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä omettre