mina

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: minä, mină, minā ja mína


Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mina (9)

  1. (puhekieltä) minuutti

Espanja[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mina f. (monikko minas)

  1. miina
  2. kaivos
  3. lyijykynän lyijy
  4. (Argentiina, Chile) mimmi, misu

Liittyvät sanat[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

mina

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä minar
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä minar

Italia[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mina f. (monikko mine)

  1. miina

Verbi[muokkaa]

mina

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä minare
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä minare

Portugali[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mina f. (monikko minas)

  1. kaivos
  2. miina

Verbi[muokkaa]

mina

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä minar
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä minar

Puola[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mina f.

  1. miina
  2. ilme

Ranska[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

mina

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä miner

Ruotsi[muokkaa]

Pronomini[muokkaa]

mina

  1. (possessiivinen) monikkomuoto sanasta min; minun ... -ni
    mina barn minun lapseni (kun puhutaan monesta lapsesta)

Substantiivi[muokkaa]

mina (1) (yks. määr. minan, mon. epämäär. minor, mon. määr. minorna)

  1. miina

Viro[muokkaa]

Pronomini[muokkaa]

mina (lyhyt muoto ma, gen minu ja mu, part mind, mon nom meie, me)

  1. (persoonapronomini) minä, yleensä lausepainollisena, monikossa me
    mina ja minu vend – minä ja minun veljeni
    Meid on kokku viis. – Meitä on yhteensä viisi.

Huomautus[muokkaa]

  • Lyhyt muoto ma yleensä lausepainottomana
Triinu on mu õde. – Triinu on siskoni.

Taivutus[muokkaa]

Sijamuoto Yksikkö Monikko
Nominatiivi mina, ma meie, me
Genetiivi minu, mu meie, me
Partitiivi mind meid
Illatiivi minusse, musse meisse
Inessiivi minus, mus meis
Elatiivi minust, must meist
Allatiivi minule, mulle meile
Adessiivi minull, mull meil
Ablatiivi minult, mult meilt
Translatiivi minuks meieks, meiks
Terminatiivi meini meieni
Essiivi minuna meiena
Abessiivi minuta meieta
Komitatiivi minuga, muga meiega

Liittyvät sanat[muokkaa]

Rinnakkaismuoto[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mina (gen mina, part mina)

  1. minä
  2. minuus
    Mees oli kaotanud oma mina. – Mies oli kadottanut minuutensa.

Taivutus[muokkaa]

Sijamuotoja Yksikkö Monikko
Nominatiivi mina minad
Genetiivi mina minade
Partitiivi mina minasid
Illatiivi minasse minadesse

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik : mina [1]