mina
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
![]() |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
mina (9)
- (slangia) minuutti
- ”Se on ihan pian täällä”, mä vastaan, ”viis minaa, sen bussi on myöhässä.” (Kaisa Maaria Hakala, "Helvetistä itään" (kirja v. 2017), s. 38)
- (historia) muinainen massa- ja rahayksikkö; kuudeskymmenesosa talentista
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
- minsa (slangia)
Espanja[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
mina f. (monikko minas)
Liittyvät sanat[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
mina
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä minar
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä minar
Italia[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
mina
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä minare
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä minare
Portugali[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
mina f. (monikko minas)
Verbi[muokkaa]
mina
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä minar
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä minar
Puola[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
mina f.
Ranska[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
mina
- (taivutusmuoto) indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä miner
Ruotsi[muokkaa]
Pronomini[muokkaa]
mina
- (possessiivinen) monikkomuoto sanasta min; minun ... -ni
- mina barn minun lapseni (kun puhutaan monesta lapsesta)
Substantiivi[muokkaa]
mina yl. (1) (yks. määr. minan[luo], mon. epämäär. minor[luo], mon. määr. minorna [luo])
Viro[muokkaa]
Pronomini[muokkaa]
mina (lyhyt muoto ma, gen minu ja mu, part mind, mon nom meie, me)
- (persoonapronomini) minä, yleensä lausepainollisena, monikossa me
- mina ja minu vend – minä ja minun veljeni
- Meid on kokku viis. – Meitä on yhteensä viisi.
Huomautus[muokkaa]
- Lyhyt muoto ma yleensä lausepainottomana
- Triinu on mu õde. – Triinu on siskoni.
Taivutus[muokkaa]
Sijamuoto | Yksikkö | Monikko |
---|---|---|
Nominatiivi | mina, ma | meie, me |
Genetiivi | minu, mu | meie, me |
Partitiivi | mind | meid |
Illatiivi | minusse, musse | meisse |
Inessiivi | minus, mus | meis |
Elatiivi | minust, must | meist |
Allatiivi | minule, mulle | meile |
Adessiivi | minul, mul | meil |
Ablatiivi | minult, mult | meilt |
Translatiivi | minuks | meieks, meiks |
Terminatiivi | minuni | meieni |
Essiivi | minuna | meiena |
Abessiivi | minuta | meieta |
Komitatiivi | minuga, muga | meiega |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Rinnakkaismuoto[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
mina (gen mina, part mina)
Taivutus[muokkaa]
Sijamuotoja | Yksikkö | Monikko |
---|---|---|
Nominatiivi | mina | minad |
Genetiivi | mina | minade |
Partitiivi | mina | minasid |
Illatiivi | minasse | minadesse |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- mina Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
- Eesti keele põhisõnavara: PSV / mina
Luokat:
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 9. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen slangisanasto
- Suomen kielen historian sanasto
- Espanjan sanat
- Espanjan kielen substantiivit
- Espanjan verbien taivutusmuodot
- Italian sanat
- Italian kielen substantiivit
- Italian kielen aseet
- Italian verbien taivutusmuodot
- Portugalin sanat
- Portugalin kielen substantiivit
- Portugalin verbien taivutusmuodot
- Puolan sanat
- Puolan kielen substantiivit
- Ranskan verbien taivutusmuodot
- Ruotsin sanat
- Ruotsin kielen possessiivipronominit
- Ruotsin kielen substantiivit
- Ruotsin kielen aseet
- Viron sanat
- Viron kielen persoonapronominit
- Viron kielen substantiivit