minuus

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

minuus (40)[1]

  1. Se mikä on ihmisessä itsessään. Oma minä, sielu ja psyyke.
    Sinun minuutesi minulle on se minä sinä olet.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi minuus minuudet
genetiivi minuuden minuuksien
partitiivi minuutta minuuksia
akkusatiivi minuus; minuuden minuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi minuudessa minuuksissa
elatiivi minuudesta minuuksista
illatiivi minuuteen minuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi minuudella minuuksilla
ablatiivi minuudelta minuuksilta
allatiivi minuudelle minuuksille
muut sijamuodot
essiivi minuutena minuuksina
translatiivi minuudeksi minuuksiksi
abessiivi minuudetta minuuksitta
instruktiivi minuuksin
komitatiivi minuuksine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • minuus Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40