kuoriutua

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kuoriutua (52-F) (taivutus)[1]

  1. rikkoa munan kuori sisäpuolelta ja jatkaa kasvuaan ulkona, syntyä munasta
  2. (kuvaannollisesti) tulla joksikin harjaantumisen kautta tai ajan kuluessa
    Sinusta kuoriutuu vielä hyvä pappi.
  3. halkeilla, lohkeilla, irrota
    Maali on kuoriutunut laikkuina eteläseinällä.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkuo̯riu̯ˌt̪uɑˣ/ tai /ˈkuo̯riˌut̪uɑˣ/
  • tavutus: kuo‧riu‧tu‧a / kuo‧ri‧u‧tu‧a

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 52-F