kiva
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
kiva (9) (komparatiivi kivempi tai kivampi, superlatiivi kivin tai kivoin) (taivutus)[1]
- miellyttävä, mukava, hauska, hyvännäköinen
- Olen tutustunut moniin kivoihin ihmisiin tänä kesänä.
- Lapsena oli aina kiva mennä Linnanmäelle.
- kivan näköinen
- Meillä oli tosi kivaa.
- Kivat kengät!
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkiʋɑ/, [ˈk̟iʋɑ]
- tavutus: ki‧va
Etymologia[muokkaa]
Epävarma alkuperä:
- mahdollisesti liittyy paikkanimiin, joissa sen merkitys on ”kova” ja jolloin se voisi olla kova-adjektiivista erkautunut variantti
- mahdollisesti liittyy sanaan ”kiivas”[2]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adverbit: kivasti
Ruotsi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
kiva (sanalta puuttuu taivutus, katso ohjeet täältä)
- (suomenruotsia) kiva (komparatiivi kivogare, superlatiivi kivogast)
Etymologia[muokkaa]
- suomen kiva
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kiva (1)
Viitteet[muokkaa]
- ↑ ”kiva”. Kielitoimiston sanakirja. 2014. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. URN:NBN:fi:kotus-201433, ISSN 2323-3370. Verkkojulkaisu HTML. Päivitettävä julkaisu.
- ↑ Kiva on kiva sana, Kielikello 1/1990